THL selvittää nyt monitieteellisellä seurantatutkimuksella vuonna 2007 tutkittujen henkilöiden ravinnon, elintapojen, psykososiaalisten tekijöiden, ympäristön ja perimän yhteyttä lihavuuteen sekä metabolisen oireyhtymän syntyyn.
Tutkimukseen osallistui reilut 5 000 tutkittavaa, jotka kutsutaan tutkimukseen uudelleen huhti–kesäkuussa Pohjois-Karjalan maakunnassa, Pohjois-Savon maakunnassa, entisen Oulun läänin alueella, Helsingin ja Vantaan kaupungeissa sekä Turun ja Loimaan kaupungeissa ja viidessä näitä ympäröivässä kunnassa.
Jousilahden mukaan kansanterveyden ja myös -talouden kannalta on tärkeää tutkia niitä tekijöitä, jotka ennustavat muutoksia väestön aineenvaihdunnassa ja kehon koostumuksessa. Vaikka tutkimuksen tarkoitus on selvittää lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen syitä ja löytää keinoja näiden tautien ehkäisemiseksi, myös tutkittavat saavat palautetta terveydentilastaan ja riskitekijöistään ja niissä seitsemän seurantavuoden aikana tapahtuneista muutoksista.
– Tutkimuksen avulla tutkijat saavat eräänlaisen pienoiskuvan suomalaisista. Siksi jokaisen tutkimukseen pyydetyn osallistuminen on tärkeää. Pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella vuonna 2007 tutkitut kutsutaan uuteen terveystarkastukseen, jonka yhteydessä he saavat mittaustulokset muun muassa verenpaineestaan, painoindeksistään, vyötärön ympärysmitastaan, rasvaprosentistaan ja häkämittauksesta. Koska kyseessä on seurantatutkimus, kukaan muu ei voi korvata tutkimukseen kutsuttua henkilöä, Jousilahti korostaa.
Niille tutkittaville, jotka asuivat tutkimuksen lähtötilanteessa Pohjois-Karjalan tai Pohjois-Savon maakunnissa tai entisen Oulun läänin alueella, seurantatutkimus tehdään postikyselynä kevään 2014 aikana. Heille lähetetään tutkimuslomakkeet, mutta heitä ei kutsuta terveystarkastukseen. Tutkimuslomakkeiden ja terveystarkastuksen lisäksi tutkittavista kerätään tietoa valtakunnallisista rekistereistä.
DILGOM 2014 -seurantatutkimuksen toteuttavat yhteistyössä THL, Helsingin yliopisto ja Folkhälsan.