Suomen Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan keväästä on kyselyn vastaajille jäänyt se mielikuva, että monin paikoin ajateltiin poikkeuslain antavan oikeutuksen poiketa myös työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteista.
— Vastuu kentällä työskentelevän henkilöstön työturvallisuudesta on otettava todesta. Näiden kaikkien asioiden tulee olla kunnossa: ohjeistus, koulutus ja perehdytys, suojaimet, tauot, työajat, riittävä henkilökunta, työterveys, oikeudet sairauslomiin, oikeudet vapaa-aikaan, oikeudet oman työn hallintaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.
Yli puolet vastaajista mietti koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas vastasi miettineensä sitä jo aiemminkin. Kuusi prosenttia vastaajista aikoi toteuttaa alanvaihtoajatuksensa. Noin joka viides miettii asiaa vielä.
— Jos yli puolet vastaajista on koronapandemian aikana miettinyt alanvaihtoa, on selvää, että toiseen aaltoon ei voida mennä samoista asetelmista kuin ensimmäiseen aaltoon: sairaanhoitajia ja heidän lähijohtajiaan on kuunneltava paremmin ja tuettava enemmän, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän jälkeen. Toiset 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupunut.
Suurin osa, 73 prosenttia vastaajista ei ollut uupunut ennen koronapandemiaa. Reilu neljännes, 27 prosenttia oli uupunut jo ennen pandemiakevättä.
Henkilöstön arvostus koettiin usein olemattomaksi
Sairaanhoitajien mukaan arvostus näkyy tai ei näy kaikissa toimissa: johtamisessa, päätöksissä, tekemisissä ja erityisesti tekemättä jättämisissä. Se näkyy varautumisessa, suunnittelussa, ohjeistuksessa, toiminnassa ja kohtelussa.
— Koronakyselyn avoimeen kysymykseen vastasi valtava määrä sairaanhoitajia. 1[nbsp]303 vastauksessa nousee vahvasti se, etteivät sairaanhoitajat koe tulevansa arvostetuksi työssään. On alan vetovoimaisuutta uhkaava ristiriita, että kuitenkin 44 prosenttia sairaanhoitajista koki ammattiylpeytensä lisääntyneen koronapandemian aikana. Sairaanhoitajat arvostavat omaa työtään korkealle, mutta se ei enää riitä, jos he kokevat, että työantajat ja valtiovalta eivät arvosta heitä muutoin kuin puheissa ja valoilla, kehittämispäällikkö Karhe toteaa.
Lähes joka neljännellä vaihtui työtehtävä tai työpaikka, useimmiten toiselle osastolle, kohorttiosastolle, teho-osastolle ja valvontaan, päivystykseen, näytteenottoon tai puhelinneuvontaan.
Pandemian takia uusiin työtehtäviin tai uuteen työpaikkaan siirron saaneista reilu neljännes, 27 prosenttia koki saamansa perehdytyksen uusiin tehtäviin tai työpaikkaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaavasti hieman useampi, 29 prosenttia koki saamansa perehdytyksen huonoksi tai erittäin huonoksi.
Ne, jotka eivät olleet perehdytettävinä olivat perehdyttäjinä, ja koronapandemian aiheuttama perehdytysurakka oli valtava etenkin teho-osastoilla.
Joka toinen koki työturvallisuutensa vaarantuneen
Työturvallisuutensa koronapandemiaan liittyen koki vaarantuneen joka toinen vastaaja silloin tällöin tai useammin (51 % vastaajista). Lähes joka neljäs koki, että työturvallisuus vaarantui viikoittain tai useammin.
Joka neljäs myös ilmoitti myös, että suojaimia oli liian vähän. Kevään henkilösuojainten puute huolestutti ja aiheutti täysin ylimääräisen stressin oman ja ympäristön turvallisuudesta. Harvoin työturvallisuutensa koki vaarantuneen vajaa kolmannes, 28 prosenttia vastaajista.
Siellä missä oli vajausta hoitohenkilöstöresursseista, vastaajat arvioivat vajauksen johtuvan pääasiassa sairauslomista tai siitä, että lisähenkilöstöä ei ollut palkattavissa tai siitä, että perusmiehitys tai henkilöstörakenne olivat alkujaankin puutteellisia.
Koronapandemian aikana toivottiin työantajien jättävän säästöjen takia tehdyt lomautukset ja sijaisten palkkaamisrajoitukset tauolle, jotta työntekijöitä riittää lisääntyvään tarpeeseen.
— Sairaanhoitajien kyselyssä esittämä toivomus on hyvin konkreetti ja selkeä. Me Sairaanhoitajaliitossa suosittelemme, että työpaikoilla toimitaan ehdotuksen mukaisesti, sanoo Hahtela.
Valtiovallalta ja viranomaisilta sairaanhoitajat toivovat selkeitä alueellisia rajoituksia sekä selkeää ja yhteneväistä ohjeistusta. Lisäksi toivotaan yleisemminkin selkeitä sääntöjä. Sairaanhoitajien mukaan pelkät suositukset eivät riitä.
Sairaanhoitajien pääviesti valtiovallalle, kunnille ja työnantajille on se, että rahallinen korvaus on vähintä, mitä voidaan tehdä sairaanhoitajien jaksamisen tukemiseksi ja alalta poistumisen estämiseksi. Rahallinen korvaus on sairaanhoitajien mielestä arvostuksen tunnustus.
Suuren osan tarvituista ylimääräisistä työtunneista ja vuoronvaihdoista sairaanhoitajat tekivät omasta suostumuksestaan, kun he näkivät, että potilaiden hoito sitä vaati.
– Tulevassa aallossa sairaanhoitajien ollessa väsyneitä, vapaaehtoisia vaihtajia on varmasti vähemmän ja siksi tarvitaan kannustimia ja suunniteltuja lisäresursseja. On epärealistista olettaa, että sairaanhoitajat aina vain jaksavat, joustavat ja venyvät, Sairaanhoitajaliitto toteaa.
Sairaanhoitajaliitto selvitti alkusyksystä, miten korona vaikutti sairaanhoitajien työhön. Kyselytutkimuksen kysymykset laadittiin kevään laadullisen sairaanhoitajien koronakyselyn (1[nbsp]494 vastaajaa) tulosten pohjalta. Nyt julkaistavaan määrälliseen kyselyyn vastasi 2[nbsp]344 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.