Yläkoululaiset luottavat läheisten antamiin neuvoihin opiskeluvalinnoissaan enemmän kuin koulujen tarjoamaan tietoon. Erityisesti tytöt ovat epävarmoja tulevaisuuden valinnoistaan, mikä näkyy halukkuutena välivuoden pitämiseen. Sekä nuoret että opettajat toivovat myös lukioon TET-harjoittelua.
Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n teettämästä Kun koulu loppuu -tutkimuksesta selviää, että yli puolet lukiolaisista kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Vastaajista 63 prosenttia totesi, että nykyisellään työelämään liittyviä taitoja käsitellään koulussa melko vähän tai ei lainkaan.
Yläkoululaiset kaipaavat tietoa erityisesti eri aloista ja ammateista sekä oppisopimuskoulutuksesta, joka tunnetaan huonosti. Vastaajat luottavat opiskeluvalintojen tekemisessä ystävien ja sukulaisten antamiin neuvoihin enemmän kuin kouluilta saatavaan tietoon.
– Sekä lukiolaiset että yläkoululaiset arvioivat, että lisätieto tai mahdollisuus kokeilla työtä käytännössä herättäisivät kiinnostuksen tiettyyn alaan tai ammattiin, kertoo toimitusjohtaja Harri Leinikka tutkimuksen toteuttaneesta T-Mediasta.
Suosituille ja mediaseksikkäille aloille riittää kouluttautujia. Ennakkoluulottomalla yritysten ja koulujen välisellä yhteistyöllä saataisiin vähemmän tunnettuja toimialoja nuorten tietoon.
Tutkimuksen mukaan vain vajaa 20 prosenttia lukiolaisista tietää varmasti, mihin aikoo pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen. Tämä on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että työelämään siirtymistä pitäisi nopeuttaa, Harri Leinikka toteaa.
Yläkoululaisista opinnoissaan parhaiten menestyvät sekä tytöt ovat epävarmimpia alavalinnastaan. Lukiolaistytöt kaipasivat työelämään liittyvää tietoa ja opetusta hiukan useammin kuin pojat.
Tyttöjen epävarmuus näkyy tutkimuksessa myös siinä, että lukiolaistytöistä 24 prosenttia aikoo melko tai täysin varmasti pitää välivuoden, kun pojilla vastaava luku on 12 prosenttia. Välivuoden suosio myös kasvaa lukion loppua kohti.
Lukiolaisista 72 prosenttia näkee TET-harjoittelun tarpeellisena myös lukiossa. TETiä toivoivat erityisesti tytöt.
Myös opettajat kaipaavat opetukseen lisää käytännön harjoittelua ja kokeilemista sekä yhteyksiä elinkeinoelämään. He ovat nuorten kanssa yhtä mieltä siitä, että TET-harjoittelu tarvittaisiin myös lukioon.
– Opettajat itsekin tunnistavat, että kouluilla ei ole riittävästi kontakteja työelämään, ja ettei koulu anna riittävästi valmiuksia yrittäjyyteen. Lisää konkretiaa tarvitaan teoriaopetuksen lisäksi jo nuorten opiskelumotivaationkin vuoksi, toteaa johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TAT:sta.
Hänen mukaansa opettajilla on vahva halu antaa nuorille enemmän tietoa työelämästä, joskin keinot puuttuvat.
Vuosittain toteutettavassa Kun koulu loppuu -tutkimuksessa selvitettiin yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4804 nuorta, joista yläkoululaisia oli 1960 ja lukiolaisia 2844. Tutkimuksen toteutti TA:in toimeksiannosta T-Media Oy.