Työeläkeyhtiö Elo on selvittänyt, miten monimuotoiset henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat ihmisten kokemuksiin suomalaisesta työelämästä.
Yhdenvertaisuus työelämässä – onko sitä? -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin ihmisten havaintoja ja kokemuksia niin yleisellä kuin henkilökohtaisella tasolla. Yli kolmasosa (36 %) vastaajista kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua. Noin joka viides työssäkäyvä kokee epätasa-arvoista kohtelua tällä hetkellä.
Epätasa-arvoista kohtelua itse kokeneista lähes puolet (44 %) kertoi kohtelun syyksi iän, 28 prosenttia sukupuolen ja lähes joka viides alentuneen työkyvyn.
Yli kolmasosa työssäkäyvistä vastaajista oli myös havainnut nykyisellä työpaikallaan puutteita tasa-arvon toteutumisessa. Kuitenkin vain alle puolet kertoi puuttuneensa havaitsemaansa epätasa-arvoiseen kohteluun tai syrjintään.
– Epätasa-arvoinen kohtelu vaikuttaa olevan tulosten perusteella surullisen yleistä. Noin puolet työelämässä olevista vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla on puhuttu monimuotoisuudesta ja ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta. Aiheesta keskustelu on alku, mutta puhe ei kanna kovin pitkälle vaan myös asenteiden täytyy muuttua, sanoo Elon henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen.
Ikä merkittävä tekijä
Ikää, alentunutta työkykyä ja etnistä taustaa pidetään yleisesti erittäin merkittävinä epätasa-arvoista kohtelua aiheuttavina tekijöinä työelämässä. Yli puolet (54 %) vastaajista piti ikää syynä epätasa-arvoiselle kohtelulle tai vaikeuksille saada töitä. Erityisesti 18–29-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat olivat havainneet työnhaussa vaikeuksia.
Lähes puolet vastaajista uskoi, että etninen tausta (48 %) ja alentunut työkyky (47 %) vaikuttavat yleisesti kokemuksiin tasa-arvon toteutumisesta tai aiheuttavat vaikeuksia työnhaussa.
– On huolestuttavaa, että lähes kolmasosa vastaajista oli havainnut juuri ikään liittyviä vaikeuksia työnhaussa. Eläkeikä nousee joka vuosi, mutta samalla työikäisiä on yhä vähemmän. Pärjätäkseen Suomi tarvitsee pitkiä työuria ja niitä ei synny, jos ikään liittyvät asenteet eivät muutu. Nuorille täytyy antaa mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään onnistuneesti, jotta työntekoon muodostuu hyvä suhde. 50-vuotiaalla puolestaan on noin 15 vuotta työuraa vielä edessä, muistuttaa Malinen.
Naiset kohtaavat useammin epätasa-arvoista kohtelua
Kaikista vastaajista lähes joka neljännen mielestä sukupuoli ja lähes joka viidennen mielestä seksuaalinen suuntautuminen aiheuttaa yleisesti epätasa-arvoista kohtelua suomalaisessa työelämässä.
Tutkimustulosten perusteella naisten ja miesten kokemukset eroavat. Naisista lähes puolet (44 %) kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua, kun taas miehistä alle kolmasosa kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua. Naiset kertoivat itse kokemansa epätasa-arvoisen kohtelun syyksi sukupuolen lähes kolme kertaa useammin miehet.
Vain neljäsosa epätasa-arvoista kohtelua osakseen saaneista vei asian eteenpäin esimerkiksi oman esimiehen tai muun henkilöstöasioista vastaavan tietoon. Naiset ja miehet eroavat myös toimintatavoiltaan epätasa-arvoisen kohtelun jälkeen. Tasa-arvon puutetta kokeneet naiset veivät miehiä todennäköisemmin asian eteenpäin henkilöstöasioista vastaavan tietoon.
Yli kolmasosa kaikista epätasa-arvoista kohtelua kokeneista (37 %) ei tehnyt asialle mitään ja piti sen omana tietonaan. Yli neljäsosa oli vaihtanut työpaikkaa. Useampi kuin joka kymmenes (13 %) epätasa-arvoa kokeneista kertoi jääneensä kohtelun vuoksi pois työelämästä. He olivat useimmiten 55–64-vuotiaita.
Jos 55–64-vuotiaiden ikäryhmän työllisyysaste olisi Suomessa sama kuin Ruotsissa, Suomella olisi ollut vuonna 2018 yli 90[nbsp]000 työllistä enemmän.
– Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite tarkoittaa, että tarvitsemme yli 60[nbsp]000 uutta työllistä, mikäli työikäisen väestön supistuminen jatkuu aikaisempien vuosien vauhdilla. Suomella ei ole varaa menettää työikäisten ihmisten työpanosta epäoikeudenmukaiseksi koettujen työolosuhteiden takia, toteaa Elon pääekonomisti Tiina Helenius.
Monimuotoisuuden arvostus kasvanut
Suomalaisesta työelämästä kantautuu myös hyviä uutisia. Elon tutkimustulosten mukaan kaksi viidestä (41 %) uskoo, että monimuotoisuutta arvostetaan tänä päivänä enemmän kuin ennen. Useampi kuin joka kolmas kaikista vastaajista piti omaa työpaikkaansa erittäin tai melko monimuotoisena.
Joka viidennen mielestä erilaisuus tai erilaisten ihmisten määrä omalla työpaikalla oli kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana.
Mahdollisuus olla oma itsensä oli tärkeää valtaosalle (93 %) työelämässä olevista vastaajista. Työelämässä olevista vastaajista suurin osa (80 %) kertoi, että monimuotoinen työyhteisö on heille mielekäs työpaikka.
Suomalaiset ovat huomanneet työnantajien tekemän työn monimuotoisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Yli puolet työssäkäyvistä vastaajista kertoi oman organisaationsa huolehtivan näkyvästi siitä, että erilaiset ihmiset tuntevat olonsa tervetulleeksi työpaikalle.
Yhdenvertaisuus työelämässä – onko sitä? -työelämätutkimus toteutettiin verkkokyselynä touko–kesäkuussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2[nbsp]020 työelämässä olevaa 18–64-vuotiasta. Vastaajista puolet ilmoitti sukupuolekseen mies ja puolet nainen. Tutkimuksen toteutti työeläkeyhtiö Elon toimeksiannosta Mediatoimisto Voitto.