– Se meidän suomalaisten itsestään selvänä pitämä malli, jossa taloyhtiö ottaa lainan ja korjaa talon. Tekee putkiremontin ja korjaa parvekkeet sun muut. Ja osakkaat sitten lyhentävät edullisella korolla saatua yhtiölainaa pitkällä maksuajalla, kirjoittaa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.
Hän toteaa, että tässä mallissa kenenkään asuntojen omistajista ei tarvitse miettiä, saanko juuri minä lainaa tai ovatko tuloni riittävät, olenko liian vanha tai onko puolisoni ollut liian pitkään työttömänä.
Sitten keksittiin ottaa valtavan isoja taloyhtiölainoja myös ihan uusiin taloihin, joissa ei ole mitään korjattavaa. Metsola lainaa puolitoista vuotta sitten kirjoittamaansa blogia:
”Suomalaiset pankit ovat tehneet ison työn vuosikymmenten mittaan sen eteen, että ne kansainväliset tahot, joilta suomalaiset pankit jälleenrahoituksensa saavat, ymmärtäisivät, mikä asunto-osakeyhtiö on. Se on suomalaisen asuntomarkkinan erikoisuus ja ylpeydenaihe, jossa ihmiset omistavat asunnot yhdessä yhteisen yrityksen kautta. Taloyhtiölle valitaan hallitus ja isännöitsijä, ja ne huolehtivat rakennuksesta, korjauksista ja hallinnosta.
Kansainvälisen rahoittajan korvissa asunto-osakeyhtiö kuulostaa kuitenkin riskialttiilta kiinteistösijoitusyhtiöltä. Mutta suomalaiset pankit ovat osanneet asiansa ja saaneet rahoittajat vakuuttumaan taloyhtiöiden konservatiivisesta luonteesta ja riskien mataluudesta. Niinpä taloyhtiöt ovat saaneet – ja saavat edelleen – rahoitusta erittäin helposti ja matalalla korolla. Vuosikymmenien työn seurauksena.
Nyt kaikkien taloyhtiöiden kansainvälisellä maineella pelataan venäläistä rulettia, kun uusiin taloyhtiöihin on alettu kasata maksimimäärä yhtiölainaa ja ostajat ovat suurimmalta osin sijoittajia. Nämä taloyhtiöt ovat juuri sellaisia keinottelulta haiskahtavia virityksiä, mitä kansainväliset rahoittajat pelkäsivät. Ensimmäisten vuosien lyhennysvapaat yhtiölainoissa vielä pahentavat asetelmaa. Maine on helppo menettää, mutta vaikea saada takaisin.
Seurauksena voi olla se, että kaikkien suomalaisten taloyhtiöiden lainansaanti vaikeutuu ja kallistuu. Tämä koskee silloin myös jo kokonaan maksetussa ja aikoja sitten rakennetussa omassa kerrostaloasunnossa asuvia suomalaisia siinä vaiheessa, kun seuraava putki- tai julkisivuremontti tai vastaava osuu kohdalle.”
Isännöintiliitto kertoi viime maanantaina, että juuri näin on jo nyt käynyt. Metsolan mukaan kyse on valitettavasti alkusoitosta.
– Taloyhtiöiden peruskorjaukset tulevat isossa osassa Suomea olemaan tällä vuosikymmenellä melkoinen päänsärky. Sellaistakin tapahtuu, että lainaa ei heru ja korjauksia jää tekemättä. Osa osakkaista saa omiin nimiinsä lainaa ja koittaa sillä tehdä itse, mitä voi. Kaikki eivät saa. Siltä pohjalta on vaikea korjata vaikkapa yhteisen talon kattoa, hän toteaa.
– Nyt voi todeta, että huonosti tuli pelattua kortit taloyhtiölainojen suhteen viime vuosikymmenellä. Iät ja ajat toiminut hieno systeemi pilattiin, eikä peruutusvaihdetta taida olla. Peiliin katsomista riittää minullakin omassa osuudessani. Aika on meidän kaikkien tuomari. Luulen, että historiankirjoituksessa tästä jaksosta ei kehuja satele, Metsola arvioi.