Suomen metsissä on ympäristöjärjestö WWF:n mukaan yli 800 uhanalaista lajia, ja lähes saman verran lajeja on uhanalaisuuden kynnyksellä.
Suomen metsäluonnolla ei mene järjestön mielestä niin hyvin kuin yleisesti uskotaan. Luontoon ovat vaikuttaneet metsätalous, maankäyttö ja soiden ojitus. Esimerkiksi avohakkuun jälkeen tehdään yleensä maanmuokkaus, jonka takia aluskasvillisuus kärsii.
Elinvoimainen aluskasvillisuus tuottaisi WWF:n mukaan kuitenkin runsaasti marjoja, jotka puolestaan ruokkivat metsän eläimiä ja ylläpitävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi mustikkaa on Suomen metsissä nykyään puolet vähemmän kuin 1950-luvulla.
Mustikan väheneminen ei siis johdu poimimisesta tai poimintatavoista, vaan järjestön metsäasiantuntijan Annukka Valkeapään mukaan kyseessä on valtava ekologinen muutos metsäluonnossa.
– Mustikan väheneminen johtuu avohakkuista ja maanmuokkauksesta sekä puustojen tihentymisestä, hän toteaa WWF:n tiedotteessa.
Metsänomistajat voisivat Valkeapään mukaan auttaa mustikkaa kasvattamalla metsikössä jatkuvasti kaiken ikäisiä puita.
– Kun metsän uudistamisessa hyödynnetään alikasvosta sekä vältetään avohakkuita ja maanmuokkausta, säästetään myös huomattavasti kuluja, Valkeapää kertoo.
WWF on vastikään julkaissut Metsänhoito-oppaan, jossa annetaan metsänhoitajille vinkkejä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.