Ylen Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät usko koronakriisin henkisten vaikutusten näkyvän yhteiskunnassa ainakaan negatiivisessa mielessä.
39 prosenttia kyselyyn vastanneista ei usko yhteiskunnan tulevan kriisistä ulos erityisesti muuttuneena, kun taas 36 prosenttia vastaajista arvioi suomalaisten olevan kriisin jälkeen entistä vahvempia yhdessä.
Vastaavasti vain 19 prosenttia uskoo suomalaisten olevan kriisin jälkeen yhteiskuntana heikompi ja hajanaisempi.
Toisaalta koronakriisin uskotaan vaurioittavan suomalaista yhteiskuntaa. Tätä mieltä on 98 prosenttia vastanneista. Lähes puolet vastanneista myös uskoo vaurioiden olevan mittakaavaltaan joko suuria tai erittäin suuria.
Yhtenäisyyden tunteesta kannattaa asiantuntijan mukaan nyt ottaa hyöty irti talouden vaatimien toimien toteutuksessa.
– Yhteiskunnassa vallitsee laaja konsensus siitä, että elinkeinoelämää on nyt tuettava työllisyyden säilyttämiseksi. Tätä yhteishenkeä kuitenkin koetellaan, kun edessä ovat säästötoimet tulevien vuosien neuvotteluissa, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani, sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin Juho Saari sanoo.
Yhteisöllisyyden tunteen keston maksimi on Saaren mukaan 2–3 vuotta. Ajanlasku alkaa siitä hetkestä, kun pahimmasta on selvitty.
Yhteisöllisyyden tunne hälvenee Saaren mukaan sitä mukaa, kun ihmisten elämäntilanteetkin muuttuvat. Tämän jälkeen uhrautumisen halu muiden puolesta ei ole enää yhtä vahva kuin ennen.