– Aamukahvi oli tänään lirahtaa väärään kurkkuun, kun kuuntelin aamuradiosta YLEn tuoreen kyselyn tuloksia. ”Suurin osa suomalaisista vastustaa paikallista sopimista”. Siis mitä että, Teknologiateollisuuden viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Nora Elers kirjoittaa blogissaan.
Hän kommentoi Ylen Taloustutkimuksella teettämää kyselyä paikallisesta sopimisesta ja toteaa törmänneensä siinä vanhaan ”sitä saa mitä tilaa” -totuuteen. Vastaajilta kysyttiin, ”pitäisikö yrityksissä voida paikallisesti sopia työehtosopimusta heikommista työehdoista (esim. sunnuntailisistä tai lomarahoista luopuminen), jos yrityksen taloustilanne on huono?”.
Nora Elers toteaa kyselyn keskittyneen paikallisen sopimisen käsittelyyn palkkojen alentamisen näkökulmasta. Hänen mukaansa on selvää, ettei kukaan halua sellaista.
– Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Sitä, että yritys voi palkita työntekijöitään kannustavasti, työajoista voidaan sopia yhdessä joustavasti ja esimerkiksi poissaolojen hallinnasta päätetään kullekin työpaikalle parhaimmalla tavalla. Vaikeina aikoina sovitaan yhteisesti, miten yritys ja sen työntekijät selviytyvät lamasta pienimmillä mahdollisilla vaurioilla, Elers toteaa.
– Paikallinen sopiminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, sopimista. Ei määräämistä, hän jatkaa.
Nora Elers havainnollistaa paikallisen sopimisen tärkeyttä kuvalla Teknologiateollisuuden jäsenyritysten nettotuloksista vuonna 2017. 1[nbsp]600 yrtyksen kentän hajonta on suurta. 23 prosenttia yrityksistä oli tuolloin tappiollisia ja 21 prosenttia hyvällä tolalla. Pahimmillaan yritysten nettotulos oli 30 prosenttia tappiolla ja parhaimmillaan 30 prosenttia voitolla.
– Mikä kaikkia koskeva yleissopimus näitä kaikkia yrityksiä parhaiten palvelisi? Ei mikään, Elers sanoo.
Paikallisen sopimisen kytkeminen lähinnä palkanalennuksiin on hänen mukaansa suppea ja asenteellinen teko, joka ohjaa ajattelemaan täysin toisin, kuin mistä paikallisessa sopimisessa on todellisuudessa kyse.
– Palkka on yritykselle investointi, parhaimmillaan tuottava sellainen. Kun palkkausjärjestelmä perustuu yrityksen strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, se kannustaa henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen. Kun tavoitteet toteutuvat, yritys menestyy, tuottavuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää. Tutkitusti myös henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella.