Tieto ilmenee puolustusministeriön tutkimuksesta, jonka se on tilannut Taloustutkimus Oy:ltä. Kyselyssä selvitettiin kansalaisten suhtautumista Suomen sotilaallisen puolustuksen keskeisiin kysymyksiin. Vastanneiden määrä oli 1 010.
Mielipiteet puolustusuudistuksesta jakautuvat sen sijaan lähes kahtia: sitä kannattaa 48 prosenttia ja vastustaa 45 prosenttia vastaajista. Uudistusta sekä kannatettiin että vastustettiin samoilla syillä kuten turvallisuusuhkien muuttumisella, taloudellisilla syillä ja Venäjän uhkalla.
Suomeen kohdistuvista sotilaallisista uhkista tehtiin useampia kysymyksiä. Peräti 82 prosenttia vastanneista uskoi, että Suomeen ei lyhyellä aikavälillä kohdistu sotilaallisia uhkia. Pidemmän aikavälin uhkia pidettiin mahdollisempina: niihin ei uskonut 52 prosenttia vastanneista ja 37 prosenttia piti niitä mahdollisina.
Vastaajilta kysyttiin erikseen Venäjän mahdollisesta uhkasta Suomelle. Sen mahdollisuutta piti todennäköisenä tai melko todennäköisenä 24 prosenttia vastanneista ja melko tai olemattoman epätodennäköisenä 74 prosenttia vastanneista.
Peräti 60 prosenttia vastanneista uskoi, että Venäjän kehitys jatkuu nykyisellään seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös Suomen puolustuskykyyn tulevaisuudessa vaikuttavia keskeisimpiä tekijöitä asteikolla 1-5. Maanpuolustustahdon ylläpitäminen koettiin näin kysyttynä tärkeimmäksi pistein 3.40. Seuraavana tulivat asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen (3.33), taloudellisten resurssien riittävyys (3.28), panostaminen korkeaan teknologiaan (2.85), sotilaallinen liittoutumattomuus (2.73), sotilaallinen liittoutuminen (2.28) sekä ammattiarmeijaan siirtyminen (1.87).
Niukka enemmistö (58 %) suomalaisista suhtautuu epäillen Suomen kykyyn selviytyä sotilaallisista kriiseistä ilman ulkopuolista apua. Syynä kyvyttömyyteen nähtiin ennen muuta riittämättömät resurssit.
Vastauksien perusteella suomalaiset näkevät erityisen tärkeänä pohjoismaisen puolustusyhteistyön, sillä 71 prosenttia katsoi, että sillä on suuri tai erittäin suuri käytännön merkitys. Kansalaiset kannattavat erityisesti yhteisiä harjoituksia (55 %), yhteistä koulutusta (50 %) ja yhteisiä materiaalihankintoja (48 %). Sekä yhteiseen puolustukseen että yhteisiin turvatakuisiin uskoi vain 36 prosenttia vastanneista.