Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että järjestäytymättömiäkin työnantajia ja työntekijöitä sitovat alan työehtosopimukset. Yleissitovuus syntyy jollain toimialalla lain mukaan, jos työntekijöistä tai työnantajista noin puolet on liiton jäseniä.
Käytäntö on olemassa vain harvoissa maissa. Suomi on kansanedustaja Eero Lehden (kok.) mukaan asiassa ”selkeä markkinajohtaja suhteessa työvoiman määrään”.
– Hallintarekisterilaissa vaaditaan, että jokaisen yksittäisenkin ihmisen osakesijoituksetkin pitää olla reaaliajassa nähtävissä. Autoista ja mopoistakin pidetään kirjaa. Julkisuuden ja oikeusturvan kannalta tämä yleissitovuutta määrittelevä rekisteri pitäisi olla julkisen viranomaisen ylläpitämä ja kaikkien nähtävillä, että onko olemassa yleissitovuuteen riittävät edellytykset, Eero Lehti esittää.
– Väitetään, että esimerkiksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton piirissä ahtaajia olisi vain 30 prosenttia toimialasta. Silti siellä vaaditaan yleissitovuutta.
Eero Lehden mukaan kyseessä on täysin keskeinen asia ja laki, kun se sitoo myös henkilöitä ja järjestöjä jotka eivät ole olleet siitä mitenkään sopimassa.
– Eikä yleissitovuuden toteaminen ole koskaan ollut eduskunnassakaan käsittelyssä, hän huomauttaa.
– Kun perustuslaissa järjestäytyminen ja järjestäytymättömyys on pantu tasavertaisiksi, niin kyllä vähintään pitäisi olla tämä yleissitovuuden keskeinen kriteeri tarkistettavissa rekisteristä! Kyllä oikeusturvan pitäisi koskea tätäkin, että onko järjestäytymisaste täyttynyt.