Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi vaihtoehtoa kuudesta mahdollisesta. Toiseksi tärkeimmäksi vahvuudeksi osoittautui sotilaallinen yhteistyö (37 %) muiden valtioiden kanssa. Sotilaallisen yhteistyön merkitys oli viime vuoteen verrattuna kasvanut seitsemällä prosentilla.
Maanpuolustustahdon merkitys suomalaisten mielestä on laskenut mutta reservin määrän ja maanpuolustustyön merkitys kasvoi.
Kolmannes suomalaisista oli sitä mieltä, että maanpuolustustahto on tärkeä maanpuolustuksen kannalta mutta luku on 11 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Viime vuoteen verrattuna yhä useampi painottaa reserviläisten suurta määrää ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä.
– On kiinnostavaa huomata, että yleinen asevelvollisuus nähdään vahvuudeksi mutta toisaalta reserviläisten suurta määrää ja erittäin laajaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ei niinkään sellaiseksi koeta. Uskon tämän kertovan eniten siitä, ettei puolustusjärjestelmäämme eikä varsinkaan siihen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja -koulutusta kunnolla tunneta, vaikka tutkimuksen valossa olemme menossa oikeaan suuntaan, toteaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Nuoret kaupunkilaiset ovat useammin sotilaallisen yhteistyön kannalla. Keskimääräistä useamman varttuneen ja maaseutumaisissa kunnissa asuvan kansalaisen mielestä yleinen asevelvollisuus muodostaa keskeisen puolustuksemme tukijalan.
Vaikka moni nuorempikin on tätä mieltä, heistä useampi kuitenkin korostaa muiden valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.
Myös Reserviläisliiton jäsenkyselyssä (n=3267) yleinen asevelvollisuus koettiin tärkeimmäksi maanpuolustuksen vahvuudeksi. Liiton jäsenistä 72 prosenttia korostaa yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä ja 47 prosenttia suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa.
Reserviläisliiton jäsenten keskuudessa reserviläisten suuri määrä (33 %) ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja -koulutus (29 %) nousevat kuitenkin kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä (25 %) tärkeämmiksi vahvuuksiksi.
Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1002. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15–79-vuotiasta väestöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy teki tutkimuksen Reserviläisliiton toimeksiannosta.