Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteisen pääsotaharjoituksen Zapad 2021:n järjestämiseen syyskuussa liittyy eskaloitumisen riski, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, ETYJin kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva.
– Siihen on kutsuttu mukaan nyt ensimmäistä kertaa myös Kazakstan. Ja peruste on se, että tänä päivänä on hyvin vaikea sotilaallinen ja poliittinen tilanne erityisesti Euroopan alueella ja sen vuoksi joudutaan vähän laventamaan hartioita, mikä tarkoittaa siis sitä, että Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan Euroopan vaikeutuneen turvallisuustilanteen vuoksi harjoittelevat yhdessä mahdollisia yhteenottotilanteitakin varten, Kanerva sanoi Ylen Ykkösaamussa.
– Ja vastaavasti Nato lisää läsnäoloaan ja harjoittaa joukkojaan Puolassa ja Baltian maissa, joten kyllä tässä aika ison asian äärellä nyt ollaan.
Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteisen pääsotaharjoituksen Zapad 2021:n on määrä alkaa syyskuussa, mutta venäläisjoukkoja ja -kalustoa virtaa Valko-Venäjän alueelle jo nyt. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Texas-Arlingtonin yliopiston apulaisprofessori Brian Whitmore muistuttaa neljän vuoden välein järjestettävien Zapad-harjoitusten herättävän kerta toisensa jälkeen hermostuneisuutta Venäjän eurooppalaisten naapurien ja läntisten sotilasasiantuntijoiden keskuudessa. Vuoden 2017 harjoituksen pelättiin toimivan savuverhona uudelle hyökkäykselle Ukrainaan tai tekosyynä venäläisjoukkojen pysyvälle sijoittamiselle Valko-Venäjän alueelle.
– Vaikka nuo pelot eivät silloin realisoituneet, yhä suurempi huoli vallitsee siitä, että tämänvuotinen Zapad-harjoitus, joka on määrä järjestää 10.–16. syyskuuta, saattaa olla toisenlainen, Whitmore toteaa.
Poliittinen asetelma on Whitmoren mukaan neljässä vuodessa tuntuvasti muuttunut. Vielä vuonna 2017 Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka oli ilmeisen haluton liittymään Vladimir Putinin lännen vastaiseen rintamaan. Whitmoren mukaan ilmapiiri Zapad 2021:n edellä on uhkaavampi.
Valko-Venäjä poliittinen hylkiö
Valko-Venäjän demokratialiikettä yhä kovakouraisemmin tukahduttava Lukashenka on onnistunut viimeisen vuoden aikana tekemään itsestään lännen silmissä poliittisen hylkiön, jolla ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin turvautua Kremlin tukeen.
– Lukashenka on tehnyt kaikkensa osoittaakseen geopoliittista uskollisuuttaan Moskovalle, kääntänyt Valko-Venäjän mahdolliseksi rintamaksi Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan, uhannut rikkoa toimitusketjut Euroopan ja Aasian välillä ja tehnyt laittomasta siirtolaisuudesta aseen Liettuaa vastaan, Whitmore toteaa.
Samaan aikaan Venäjä on kyennyt hänen mukaansa systemaattisesti vahvistamaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista jalansijaansa Valko-Venäjällä.
Valkovenäläinen politiikan tutkijan Artjom Shraibmanin mukaan Zapad 2021 -sotaharjoitukseen liittyy merkittävä aseellisen rajaselkkauksen riski. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Liettuan ja Latvian hallitukset ovat julistaneet hätätilan Valko-Venäjän vastaisille raja-alueille siirtolaismäärien räjähdysmäisen vuoksi. Laittoman maahantulon järjestämistä pidetään Lukashenkan hybridioperaationa ja vastavetona lännen asettamille talouspakotteille.
– Ensimmäistä kertaa on olemassa todellinen aseellisten välikohtausten riski Valko-Venäjän rajalla. Ei siksi, että kumpikaan osapuoli suunnittelisi hyökkäävänsä toista vastaan, vaan koska provokaatioita odotetaan ja vastapuolen toimia on taipumus tulkita mahdollisimman vihamielisessä valossa, Shraibman varoittaa.