Verkkouutiset

Cinian vuonna 2016 rakentama kaapeli tarjoaa suoran tietoliikenneyhteyden Suomesta Keski-Eurooppaan. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Yle: Tämän takia Venäjä hyllytti Suomelle tärkeän nettikaapelin

Venäläinen operaattori Megafon vetäytyi hankkeesta viime vuonna.

Suomen valtion omistama verkkoyhtiö Cinia halusi rakentaa huippunopean Arctic Connect -valokuitukaapelin Euroopasta Aasiaan, mutta viime keväänä hankkeen kumppanina toiminut venäläinen matkapuhelinoperaattori Megafon ilmoitti hyllyttävänsä suunnitelmat.

Kaapeli olisi kulkenut meren pohjassa koillisväylää ja paikoittain Venäjän pohjoisia rantoja pitkin Japanin Tokioon. Rakennustöiden oli tarkoitus alkaa tänä vuonna.

Yle on selvittänyt syitä, miksi Venäjä hyllytti hankkeen.

Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapilan mukaan kaapelin ainoana tarkoituksena ei ollut houkutella datakeskuksia Suomeen. Hänen mukaansa hankkeeseen liittyy yhteiskunnan toiminnan turvaaminen.

– On tärkeää, että Suomesta on nopeita internetin runkoyhteyksiä muuallekin kuin Keski-Eurooppaan. Se on Suomelle ja koko pohjoiselle Euroopalle kyberturvallisuusasia. Siksi Cinia on jo vuosia ajanut tätä hanketta, Knaapila kertoo Ylelle.

Hanketta läheltä seurannut suomalaisasiantuntija arvioi Ylelle, että Venäjän kansalliset intressit vaikuttivat hankkeen jäädytykseen. Venäjä halusi hallita yksin valokaapeliyhteyttä, koska arktinen alue on maalle tärkeä sekä sotilaallisesti että taloudellisesti.

Venäjä rakentaa jo parhaillaan Polar Express -kaapelia, joka kulkee Murmanskista Vladivostokiin.

– Se ei ole Cinian näkökulmasta kilpaileva hanke, mutta se on kilpaileva Arctic Connectin venäläiselle alijärjestelmälle – ja sitä kautta hankkeen kokonaistaloudelle, Knaapila sanoo.

Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti Lehdon mukaan merikaapeleista on käynnissä suurvaltojen kädenvääntö. Hänen mukaansa Venäjä halusi saada pohjoisen kaapelin operoinnin vahvemmin hallintaansa.

– Toisaalta suomalaisetkin joutuivat varmasti miettimään, millaisia sanktioita venäläisten kanssa toimimiseen voisi liittyä. Tämän riskin minimoimiseksi suunnanvaihto oli turvallisempi vaihtoehto, Lehto sanoo Ylelle.

Hän myös muistuttaa, että turvallisuuspolitiikkaan vahvasti liittyvät merenalaiset kaapelit ovat kiinnostavia kohteita esimerkiksi tiedustelupalveluille.

Arctic Connect -kaapeliin liittyi asiantuntijoiden mukaan lisäksi riski, että sille olisi voinut käydä kuten Itämeren North Stream 2 -kaasuputkelle. Hanke on jumiutunut lännen ja Venäjän välien kiristymisen myötä.

– Se on ihan toimiva analogia. Investointi on tehty, mutta kaasu ei kulje, Cinian Knaapila toteaa.

Osittain Venäjän rannikkoa pitkin kulkeva kaapeli kariutui, mutta Cinian tarkoituksena on rakentaa merikaapeli, joka kiertää pohjoisnavan lännen kautta. Far North Fiber-niminen hanke vaatii 1 500 kilometriä pidemmän kaapelin.

Uusimmat
MAINOS