Keskimääräinen suomalainen kotitalous saa enemmän etuuksia kuin maksaa veroja.
Ylen Tilastokeskuksella teettämän selvityksen mukaan kotitaloudet saivat vuonna 2016 yhteiskunnalta keskimäärin 23 500 euron arvosta etuuksia ja palveluita. Veroja kotitaloudet maksoivat 17 200 euroa eli 6300 euroa saatuja palveluita vähemmän. Etuuksien ja palveluiden määrä kasvoi 485 eurolla vuoteen 2012 verrattuna.
Laskelmassa otettiin huomioon pakollisten maksujen ja tuloverotuksen lisäksi myös arvonlisäverot. Etuuksiin laskettiin mukaan koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, eläkkeet sekä työttömyyskorvauksen, kotihoidon tuen ja opintotuen kaltaiset sosiaaliedut.
Tällä hetkellä 30–40-vuotiaat lapsettomat pariskunnat maksavat suurimman osan muiden etuuksista ja palveluista. He maksavat vuodessa veroja keskimäärin 26 100 euroa eli 15 500 euroa enemmän kuin saavat palveluita ja etuuksia.
Lapsettomille pareille on tarjolla muita väestöryhmiä vähemmän koulutukseen ja sote-palveluihin liittyviä etuuksia. He myös kuluttavat henkilöä kohden muita enemmän, mikä kerryttää ikäryhmän maksamia arvonlisäveroja.
Toisaalta lapsiperheiden maksamat verot ovat jopa viisinkertaiset yhden hengen talouksiin verrattuna. Loppusummaa tasapainottavat saatujen palveluiden suuri arvo.
Hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia saajia ovat yli 65-vuotiaat, sillä eläkeläispariskunnalle maksetaan verotuksen jälkeen yli 30 000 euron arvosta etuuksia. Tilastokeskus määrittelee eläkkeet sosiaalietuuksiksi, sillä ne rahoitetaan nyt töissä olevilta tai eläkerahastojen tuotoista.
Viime vuosina eläkkeelle jäävät ovat olleet aiempia ikäluokkia parempipalkkaisissa töissä, mikä on osaltaan kasvattanut maksettujen eläkkeiden määrää.