Sotavuosien jälkeen syntyneet sukupolvet jättävät perintöjään jälkipolville kiihtyvään tahtiin ja pesänjakojen lukumäärän huippu on vuonna 2043, kertoo Yle.
Tuona vuonna jaetaan yli 66[nbsp]000 perintöä. Arvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen.
Lähi-Tapiolan varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, että perintöpiikin lisäksi jaettava määrä on noussut. Nykyisin yli 75-vuotiaiden varallisuus on yli kolminkertainen verrattuna 1980-luvun lopun vastaavan ikäisiin.
Jaettava perintövarallisuus keskittyy kuitenkin pääkaupunkiseudulle. Tämä johtuu asuntojen arvonnousulla. Myös talletuksia ja sijoituksia on pääkaupunkiseudulla huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa.
Perinnön saaminen voi pääkaupunkiseudulla olla onnenpotku, mutta muualla maassa asia voi olla päinvastoin. Peritystä asunnosta voi muodostua jopa taloudellinen taakka.
Tämä ilmenee Karla Kempaksen ja Veera Tegelbergin kirjoittamassa Voittajien ja häviäjien Suomi –kirjasta. Ylen siteeraaman kirjan mukaan ”aiemmin he, jotka eivät perineet mitään, olivat vaikeassa asemassa, mutta tänä päivänä perinnöttä jääminen voi olla parempi vaihtoehto kuin pirullinen perintö.”
Usein syrjäseudulta perittyä asuntoa voi olla kallista ylläpitää sekä mahdotonta myydä.