Ulkomaisten sijoittajien Venäjälle sijoittama varallisuus on tällä hetkellä käytännössä täysin jäädytettynä. Moskovan pörssi on ollut jo viikon suljettuna sodan alkamisen aiheuttaman romahduksen jälkeen.
– On vaikea arvioida, milloin kauppaa voi taas käydä. Kun pörssi joskus aukeaa, niin ulkomaalaisilla sijoittajilla on todennäköisesti myyntikielto, Tuomas Virtala OP:lta toteaa Ylen uutisille.
Tästä johtuen monia sijoituksia voidaan pitää pysyvästi arvottomia ja niiden lunastaminen tulee pörssin avaamisenkin jälkeen olemaan estettynä. Monet Venäjälle sijoittavat rahastot ovat samassa tilanteessa.
Suomalaisten eläkeyhtiöiden osalta tilanne on valoisampi, sillä sijoituksia on vähennetty jo Krimin-valtauksen sekä aiempien sanktioiden seurauksena. Kaikilta tappioilta ei kuitenkaan voida välttyä.
– Yksittäisiä välillisiä omistuksia meillä on rahastojen kautta. On tyypillistä, että joissakin rahastoissa on pieni pala myös Venäjän markkinoita, mutta meidän koko salkun osalta osuus on erittäin, erittäin pieni, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo Ylelle.
Sodan laajemmat välilliset riskit kuitenkin huolettavat niin sijoittajia kuin myös poliitikkoja. Esimerkiksi energian ja ruuan hintojen nousulla voi olla merkittäviä välillisiä vaikutuksia
– Energian ja ruuan hintojen kehitys on olennaista ja se, millä tavalla ne vaikuttavat inflaatioon, Elon toimijohtaja Carl Pettersson sanoo Ylelle.
Laajempi keskustelu korkojen ja inflaation kehityksestä on myös kääntynyt uuteen asentoon. Torstaina Euroopan keskuspankki tekee päätöksiä euroalueen korkotasosta ja erityisesti kysymykset rahapolitiikan tulevista askeleista kiinnostavat sijoittajia.