Turkin kansanäänestystä tarkkailemassa ollut keskustan kansanedustaja Anne Kalmari sanoo Ylelle, että vaalien ei voida sanoa olleen vapaat ja riippumattomat. Kalmari tarkaili sunnuntaista kansanäänestystä Euroopan neuvoston edustajana,
Hänen mukaansa äänestys sujui hyvin, mutta kampanjointi oli kaikkea muuta kuin vapaata.
Presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtaoikeuksia koskeva kansanäänestys pidettiin tilanteessa, jossa Turkissa vallitsi poikkeustila. Sanavapautta on rajoitettu ja hallituksen arvostelijoita erotettu viroistaan.
Valtaoikeuksien laajentamista tukevat voittivat vaalit 51,4 prosentin kannatuksella.
”Kyllä”-äänten voitto mahdollistaa Erdoganin pysymisen presidenttinä vuoteen 2029 saakka. Presidentillä on perustuslakimuutoksen myötä oikeus nimittää ministereitä, säätää asetuksia, valita korkeita tuomareita ja hajottaa parlamentti.
Erdoganin tukijoiden mukaan parlamentaarisen järjestelmän korvaaminen presidenttikeskeisellä järjestelmällä ”modernisoi Turkkia”.
– Riippumattomat tahot ovat tehneet selvityksiä, että kyllä-puoli sai 85 000 minuuttia tv-näkyvyyttä, kun taas ei-puoli 2 000 minuuttia, Kalmari sanoo.
Hän kertoo, että heidän näkemillään äänestyspaikoilla oli aina myös opposition edustajia tarkkailemassa.
– Kyllä, itse äänestystulosta voi pitää kohtuullisen tai jopa erittäin uskottavana. Se, miten tähän tulokseen on tultu, on toinen asia, Kalmari sanoo.