Ylen uutisten Taloustutkimuksen teettämässä kyselyssä 90 prosenttia vastaajista uskoi, että mahdollisuus äänestää netissä lisäisi nimenomaan nuorten äänestysaktiivisuutta.
Nuorimmista äänestäjistä eli 18–29-vuotiaista selvästi yli puolet uskoi, että innostuisi itse äänestämään, jos äänen voisi antaa netissä. Yli 60-vuotiaistakin 63 prosenttia ilmoitti uskovansa, että mahdollisuus äänestää netissä nostaisi äänestysaktiivisuutta.
Taloustutkimus kysyi asiaa lähes tuhannelta suomalaiselta.
Viimeisin, oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) vauhdittama yritys sähköisestä äänestämisestä meni mönkään ja jupakka päätyi korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeiltiin äänestyskoneita Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä.
Vaalien jälkeen kävi ilmi, että 232 ääntä eli 1,9 prosenttia sähköisistä äänistä jäi kokonaan kirjautumatta. Ennen vaaleja Brax oli vakuuttanut, etteivät sähköiset äänet voi kadota minnekään, sillä äänestystä kontrolloidaan samalla tavalla kuin perinteistä äänestystä.
Euroopan neuvoston tarkkailuryhmä katsoi, että äänestys ei täyttänyt demokraattisten vaalien periaatteita, koska ääniä katosi. Lopulta korkein hallinto-oikeus päätti huhtikuussa 2009, että vaalit on uusittava kokeilukunnissa. Kokeilun perusteella sähköisestä äänestyksestä päätettiin ainakin toistaiseksi luopua.
Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan netin kautta tapahtuvan äänestämisen ongelmakohtia. Samalla selvitetään, voisiko myös kunnallisia kansanäänestyksiä järjestää sähköisesti.