Eduskunnassa hyväksytty laki uudesta osaketilistä on kerännyt suurta kiinnostusta etenkin piensijoittajien keskuudessa, uutisoi Yle.
Mielenkiintoa on ilmennyt paljon jo nyt, vaikka sijoitustapa tulee käyttöön vasta vuoden 2020 alusta. Malli on kerännyt huomiota erityisesti Osakesäästäjien keskusliiton koulutuskiertueen järjestämissä sijoittajailloissa.
– Osakesäästötili on ehdottamasti ollut koulutusiltojen ykköspuheenaihe. Olen kysynyt osallistujilta joka koulutustilaisuudessa, kuinka moni ottaa osaketilin käyttöön heti ensi vuoden alusta ja reilusti yli puolet, ehkä kolme neljäsosaa on vastannut myöntävästi. Tili on saanut hyvin suuren suosion jo tässä vaiheessa. Pelkästään meidän koulutuskiertueemme osallistujista kertyy satoja tilinavaajia, kertoo Osakesäästäjien keskusliiton koulutusvastaava Sven-Eric Holmström Ylelle.
Holmström sanoo olevansa varma, että ensi vuoden aikana avataan ainakin 50 000 osakesäästötiliä.
Eniten sijoittaja hyötyy uudesta osakesäästötilin verotuksesta. Osakesäästötilin sisällä tehdyistä kaupoista ei tarvitse maksaa veroja. Tällä hetkellä pörssiosakkeiden myyntivoitoista ja osingoista pitää maksaa pääomatuloveroa, vaikka sijoittaisi ne suoraan muihin osakkeisiin.
– Kun osakekaupat tehdään ilman veroseuraamuksia, katse kiinnittyy vain ja ainoastaan omistuksiin. Myös osingot tulevat verottomana, jolloin brutto on sama kuin netto ja korkoa korolle -efektistä päästään hyötymään, Holmström avaa.
Tähän asti verotus on Holmströmin mielestä vaikuttanut ihmisten sijoituspäätöksiin liian paljon. Osakesäästötilistä tulee sijoittajalle vaivattomampi kuin suora osakeomistus.
– Osakesäästötilissä ei joudu selvittämään kauppoja verottajalle. Ei tarvita raportteja mihinkään, vaan palveluntarjoaja hoitaa kaiken. Tämä on ihan uutta, ja se voi houkutella mukaan uusia osakesäästäjiä, Holmström kertoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että ainakaan alkuvaiheessa uusia sijoittajia tulisi runsaasti.
– Tästä on Ruotsista vähän vastaavia kokemuksia. Vaikka verotus putoaisi nollaan, niin ei se toisi yhtäkkiä miljoonaa sijoittajaa lisää. Suomalaisten riskiä karttava asenne painaa enemmän kuin esimerkiksi verotus, Holmström perustelee.