– Pitää hakea sellaisia vaihtoehtoja, joilla saadaan syntymään talouskasvua ja työtä, ja meidän säännökset eivät saa olla esteenä sellaisille oikeille ratkaisuille, Antti Rinne sanoo Ylen uutisten haastattelussa.
Italia ja Ranska ovat etunenässä vaatineen Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen avaamista. Sopimus velvoittaa euromaita pitämään julkisen velan tason alle 60 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen ja julkisen talouden alijäämän alle kolmessa prosentissa suhteessa bkt:hen. Nykyään sopimusta on tehostettu sanktioilla, jos joku maa rikkoo asetettuja rajoja, tai ei vähennä velkaansa komission suositusten mukaisesti.
EU-maiden valtionpäämiehet päättivät huippukokouksessaan kesäkuussa olla koskematta kasvu- ja vakaussopimukseen. Etelä-Euroopan maat ovat ehdottaneet muun muassa sellaista järjestelyä, että valtioiden infrastruktuurihankkeita ei laskettaisi lainkaan mukaan julkiseen velkaan. Silloin nimittäin valtiot voisivat rahoittaa lisävelalla suuria liikennehankkeita.
– Minusta ei ole käytetty ehkä kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitkä kasvu- ja vakaussopimus antaa ikään kuin poikkeusmenettelynä ja minusta sitä kannattaa tarkastella, siis olemassa olevien sääntöjen joustavaa tulkintaa, Rinne sanoo.
Suomen julkinen velka uhkaa ylittää 60 prosentin velkarajan tänä vuonna. Koska EU sallii kriisimaiden tukemisesta aiheutuneiden menojen verran joustoa velkarajaan, Suomi ei vielä tänä vuonna joudu EU:n komission rangaistusmenettelyyn. Niin sanotuiksi solidaarisuusmenoiksi katsotut joustot ovat noin 2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen. Näillä näkymin Suomi saattaa ylittää velkarajan noin kahden vuoden päästä.