Ylen uutisten mukaan kunnallisten vesi- ja viemäriverkostojen rapistuminen näkyy jo talousveteen liittyvien terveysriskien lisääntymisenä.
– Teknisistä vioista aiheutuvat vesikriisit ovat tämän vuosikymmenen ilmiö, mutta myös lievemmät likaantumistapaukset ovat yleistyneet, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen Ylelle.
Vakavammista tapauksista puhutaan vesiepidemioina. Tällainen sattui esimerkiksi viime vuoden tammi-helmikuussa Varsinais-Suomessa Nousiaisissa, missä putkirikon seurauksena juomaveteen joutuneet jätevesibakteerit sairastuttivat satoja ihmisiä. Aiemmin vastaava vesikriisi koettiin Siilinjärvellä.
Lievemmissä tapauksissa kyse voi olla esimerkiksi siitä, että epäpuhtauksia pääsee vesiputkiin putken rikkoutumisen tai vaikkapa venttiilivian vuoksi.
Sinänsä vesijohtoveden laatu Suomessa on erittäin hyvä. Talousveden laatuvaatimukset täyttyivät seurannassa olevissa keskisuurissa ja suurissa laitoksissa lähes 99,6 prosentissa näytteistä.
Häiriötilanteet ovat kuitenkin lisääntyneet. Syy on verkoston kunnon heikkeneminen. Vesijohtoverkosto on ikääntynyttä, sillä pääosa putkistoista on rakennettu 1960–70-luvuilla. Ongelmia on suurissa kaupungeissa, missä vanhimmat putket voivat olla satavuotiaita.
Korjausvelan määrä Suomessa lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa. Tuoreimman Rakennetun ympäristön tila -raportin mukaan erittäin huonossa kunnossa on jo kuusi prosenttia vesijohdoista ja 12 prosenttia viemäriputkista.
Kuntalaisille eli vesiyhtiöiden asiakkaille lisää putkiremontteja tarkoittaa usein lisää kustannuksia.
THL:n Ilkka Miettisen mukaan Suomessa tarvittaisiin valtakunnallinen yksimielisyys siitä, että verkoston kuntoa ei saa päästää romahtamaan.