Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hallituksessa ulkopolitiikasta vastaavat ministerit ovat käyneet tarkentaneet, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden nojalla, kertoo Yle.
Käytäntöjen läpikäynti oli osa tänään torstaina julkistettavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua.
EU:n turvatakuilla tarkoitetaan tilannetta, jossa hyökkäyksen tai terroriuhan kohteeksi joutunut EU:n jäsenmaa pyytää muilta jäseniltä esimerkiksi sotilaallista apua tai muuta tukea.
Suomessa hallitus vastaa EU-asioista, mutta ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon on kirjattu pari virkettä käytännöistä, miten Suomi toimii, jos se joutuu päättämään EU-turvatakuista.
Suomen käytännöksi selvennettiin, että turvatakuista ja avunannosta käydään keskustelut sekä EU:n piirissä että jäsenmaiden välillä. Jäsenmaiden keskinäisen keskustelun korostaminen varmistaa, että myös presidentillä on toimivaltaa, kun Suomessa harkitaan avun antamista tai pyytämistä.
Ylen tietojen mukaan selventävään keskusteluun ei liittynyt erityistä kiistaa eikä keskustelu muuttanut presidentin ja hallituksen valtatasapainoa.
Ylen lähteiden mukaan asian muotoilu oli aluksi liian EU-painotteinen. Muotoilua haluttiin tarkentaa presidentin kanslian suunnalta.