Yle: Poliisi pyytää yhä useammin nettijättejä apuun rikosten selvittämiseksi

Suomen poliisi pyytää jatkuvasti enemmän tietoja ulkomaisilta nettijäteiltä, kuten Facebookilta tai Googlelta, rikosten selvittämiseksi, kertoo Ylen uutiset.

– Epäillyt käyttävät teknisiä laitteita kommunikaatiovälineinä ja sehän tarkoittaa, että niistä saatava informaatio on meille ratkaisevan tärkeässä asemassa, sanoo Keskusrikospoliisin kybertorjuntakeskuksen lakimies Karl Linderborg Ylelle.

Suuret nettiyhtiöt, kuten Facebook ja Google, luovuttavat joitakin tietoja vapaaehtoisesti myös suomalaisille viranomaisille. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot sähköpostitilin käyttäjästä tai siitä, milloin tiliä on käytetty.

Tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen solmineet maat esittävät kuudelle suurelle yhdysvaltalaiselle palveluntarjoajalle Applelle, Facebookille, Googlelle, Twitterille, Microsoftille ja Yahoolle yhä enemmän pyyntöjä rikosten selvittämiseksi. Viime vuonna pyyntöjä oli yli 138 000, kun vuotta aiemmin niitä oli runsaat 100 000.

Viime vuonna Suomen viranomaiset pyysivät tietoja suoraan näiltä kuudelta yhdysvaltalaiselta nettiyhtiöltä 227 kertaa. Suomalaiset saivat jonkinlaisen vastauksen 76 prosenttiin pyynnöistä.

Lainsäädännön erojen vuoksi yhdysvaltalaiset yritykset antavat tietoja vapaaehtoisesti useammin kuin eurooppalaiset yritykset. Esimerkiksi Sonera ja Elisa kertovat, että ne luovuttavat tietoja suomalaisista asiakkaistaan vain suomalaisille viranomaisille. Ulkomaisten viranomaisten pitää aina hankkia tiedot oikeusapupyynnön kautta.

Jotkut yhtiöt ovat määrittäneet, että mistä tieto on saatavissa, ja tässä tapauksessa se on saatavissa Yhdysvalloista.

Vaikka poliisi olettaisi, että tieto viestin sisällöstä sijaitsee Googlen palvelinkeskuksessa Haminassa, sitä pitää pyytää Yhdysvaltain viranomaisten kautta.

– Jotkut yhtiöt ovat määrittäneet, että mistä tieto on saatavissa, ja tässä tapauksessa se on saatavissa Yhdysvalloista, Karl Linderborg sanoo.

Oikeusapupyynnön käsittely voi kestää kuukausia. Sekä EU-komissio että Euroopan neuvosto pohtivat parhaillaan sitä, pitäisikö viranomaisilla olla nykyistä laajemmat oikeudet käyttää ulkomailla sijaitsevia tietoja.

– On keskusteltu siitä, onko datan sijainnin merkitys vähentynyt, koska data liikkuu valtioiden välillä ja se voi sijaita jopa useassa paikassa yhtä aikaa, Linderborg sanoo.

Mainos