Koronakevät on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren määrän kanteluita opiskelupaikkaa hakeneilta, Yle uutisoi. Syksyllä käsiteltävät kantelut koskevat suurimmaksi osaksi muuttuneita valintakriteereitä. Jos korkeakoulun toiminnassa huomataan virheellisyyksiä, on oikeusasiamiehellä mahdollisuus moittia tai antaa asiasta huomautus korkeakoululle.
– Laki antaa oikeusasiamiehelle mahdollisuuden antaa huomautuksen, jos katsoo valvottavan eli tässä tapauksessa korkeakoulun, menetelleen lainvastaisesti. Tämä kuulostaa ehkä mitättömältä, mutta uskon kyllä, että kaikille viranomaisille se on kova paikka ja se otetaan vakavasti, juristi Laura Karppinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Päätöksiä opiskelijoiden pääsemisestä korkeakouluun oikeusasiamies ei voi kuitenkaan yksin tehdä.
– Oikeusasiamies ei voi suoraan vaikuttaa siihen, miten paljon yliopistot hyväksyvät uusia opiskelijoita, emmekä voi määrätä valintakokeita mitätöitäväksi tai määrätä opiskelupaikkaa annettavaksi, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen sanoo.
Suurin osa, kaikkiaan yli 70 prosenttia, tulleista kanteluista liittyy valintakriteereiden muuttamiseen. Kun valintakokeiden sijaan on päätetty koronaepidemian vuoksi suosia esimerkiksi enemmän todistusvalintaa, ovat hakijoiden käymät valmennuskurssit ja muu pääsykokeisiin panostaminen saattaneet muuttua yhdentekeviksi.
– Kyse on pitkälti luottamuksen suojasta ja siitä, että kriteerit muuttuivat kesken valintaprosessin. Valmistautuminen on osalla mennyt näin ollen sitten ohi tai jopa hukkaan, Pölönen toteaa.
Kanteluita on tullut esimerkiksi kauppatieteisiin, lääketieteeseen, oikeustieteeseen, psykologiaan ja kasvatustieteeseen hakeneilta.