Helsingin yliopiston tutkjoiden koordinoima kansainvälinen COVID-19 hg -geenitutkimus on löytänyt useita koronavirukselle altistavia geneettisiä riskitekijöitä. Esiin nousseet geenialueet sisältävät sekä keuhkojen toimintaan vaikuttavia, että immuunipuolustuksen kannalta merkittäviä geenejä, kertoo Yle.
Geneettisiä riskitekijöitä on selvitetty lähes kahden miljoonan ihmisen aineistolla. Kyseessä on Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMin käynnistämä kansainvälinen tutkimus.
Gannan ryhmään kuuluva tutkija Mari Niemi kertoo Ylelle, että COVID19-taudin vakavan muodon korkeampi geneettinen riski muodostuu luultavasti monen eri geenin yhdistelmästä. Osalla geeneistä voi olla myös suojaava vaikutus.
– Tähän mennessä löydetyt geeniehdokkaat jakautuvat karkeasti luokiteltuna niihin, joiden on aiemmin huomattu olevan yhteydessä keuhkotauteihin ja -syöpiin, sekä geeneihin, jotka vaikuttavat elimistön immuunijärjestelmään, Niemi sanoo.
Uusimmassa yli 30 000 positiivisen COVID-19 testituloksen saaneen potilaan aineistossa myös O-veriryhmän vähäinen suojaava vaikutus tuli esiin.
– Tällä hetkellä tutkimuksessamme vaikuttaa siltä, että veriryhmällä saattaa olla hieman vaikutusta COVID19-alttiuteen, mutta ei vakavampaan tautimuotoon, Niemi kertoo.
Keuhko- tai immuunisairaus ei kuitenkaan Niemen mukaan kerro suoraan sitä, kantaako henkilö tutkimuksissa kartoitettuja riskigeenejä. Pelkästään muiden sairauksien perusteella ei siis voida päätellä, onko henkilöllä riskigeeni.
Osa taudin vakavuuteen yhdistetyistä geenialueista vaikuttaa ihmisen epäspesifiseen vastustuskykyyn eli synnynnäiseen immuniteettiin.
Esimerkiksi geenit DPP9, TYK2 ja FOXP4 puolestaan saattavat vaikuttaa sairauden myöhemmässä vaiheessa keuhkoja vaurioittavan tulehdustilan kehittymiseen.
Geenitutkimuksessa tulokseen vaikuttaa moni tekijä. Niemi kertoo, että kun näytteitä saadaan lisää, tuloksista voidaan olla varmempia.