Laki on ollut voimassa jo vuodesta 2005, mutta Ylen mukaan se tulee vieläkin yllätyksenä monille, joskus jopa poliiseille ja lakimiehille.
Esimerkiksi seksuaalirikoksissa ja törkeissä pahoinpitelyissä, joissa uhri jää eloon, uhri voi hakea kärsimyskorvauksia Valtiokonttorista. Rikoksentekijä maksaa sitten rahat takaisin valtiolle, jos pystyy.
Henkirikosten uhrien omaiset joutuvat kuitenkin velkomaan korvauksia suoraan murhaajilta ja tappajilta. Viiden vuoden välein heidän on pidettävä huoli, ettei velka vanhene.
Henkirikosten uhrien omaisten tukijärjestö Huoma ry kysyi jäseniltään keväällä, ovatko nämä onnistuneet perimään oikeudessa heille tuomittuja kärsimyskorvauksia. 33 vastanneesta vain yksi kertoi saaneensa koko summan. Kymmenen oli saanut osan summasta. Selkeä enemmistö eli 22 ei ollut saanut mitään.
Kun uhrien läheisiltä vietiin oikeus saada Valtiokonttorilta kärsimyskorvauksia, lakiin kirjattiin tilalle toinen etu. Läheiset saivat mahdollisuuden hakea korvausta toteutuneista kuluista, kuten psykoterapiasta.
Tänä syksynä oikeusministeriö selvittää, onko rikosvahinkolakia jälleen aika muuttaa. Ylen tietojen mukaan ainakin korvausten enimmäistasojen korottamista harkitaan, samoin korvauksiin oikeutettujen ryhmän laajentamista.
Kärsimyskorvauksia myönnetään vuosittain noin sadalle henkirikoksen uhrina kuolleen läheiselle. Keskimääräinen korvaussumma on karkeasti arvioituna 7 000 euroa. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla.