Maahanmuuttovirastosta kerrotaan Ylen Uutisille, että uskontoon liittyvistä asioista puhutetaan turvapaikanhakijoita pitkään ja huolella.
– Aina puhuttamiseen ei riitä edes yksi päivä. Selvitämme kääntymisen todellista perustetta ja motiivia, sanoo tulosaluejohtajan sijainen Anu Karppi Ylelle.
Hänen mukaansa tarkoituksena on selvittää, mitä uusi usko ja vanhasta uskosta luopuminen juuri hänelle tarkoittaa, miksi hakija on juuri nyt päätynyt vaihtamaan uskontoa, ja mitä siitä hänelle seuraisi kotimaahan palatessaan.
Yleisin Maahanmuuttoviraston käsittelemä uskontotapaus on Irakista tai Afganistanista tullut muslimi, joka haluaa kääntyä kristinuskoon. Tavallisimmassa tapauksessa turvapaikanhakijalle on jo ehditty tehdä kielteinen päätös, josta hakija on valittanut hallinto-oikeuteen.
– Tässä vaiheessa sitten nousee esiin kristinuskoon kääntyminen, josta turvapaikanhakija kertoo hallinto-oikeudelle. Samalla on toimitettu kastetodistus oikeudelle, sanoo Karppi.
Hallinto-oikeus palauttaa silloin turvapaikka-asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen selvitettäväksi. Tällöin virastolla on velvollisuus selvittää kyseinen turvapaikkaperuste, eikä se voi perustaa päätöstään esimerkiksi pelkästään seurakunnan antamaan kastetodistukseen tai lausuntoon.
Maahanmuuttoviraston mukaan suurin osa päätöksistä, joissa hakija on vastikään kääntynyt kristinuskoon, on kielteisiä.
– Vakuuttumiskynnys uutena esitettyjen perusteiden kohdalla on tavallista korkeampi. Mutta joidenkin kohdalla olemme vakuuttuneet, että kristinusko on todella asettunut osaksi heidän elämäänsä. Tällöin katsomme, että uskosta ei voida enää luopua ja kääntyminen voi joillekin aiheuttaa vainon vaaran kotimaassa, Karppi kertoo.