Korkeakoulupaikkojen ensikertalaiskiintiöiden merkitys on opiskelijahauissa jäänyt pieneksi, kertoo Yle. Suomen Lukiolaisten Liiton mukaan keväällä 2016 korkeakoulupaikkoja oli tarjolla lähes 50 000, ja vain noin 250 tapauksessa opiskelija valittiin ensikertalaiskiintiön perusteella.
Se tarkoittaa, että tällaisessa tapauksessa kiintiö ratkaisi valinnan ensikertalaisen eduksi sellaiseen nähden, jolla oli jo yksi tai useampi korkeakoulupaikka takataskussa.
Uudistuksella on kuitenkin ollut pelotevaikutus: opiskelijat eivät ota enää vastaan kakkos- tai kolmossijalle laitettua korkeakoulupaikkaa, koska ensikertalaisstatusta ei haluta menettää.
Ensikertalaiskiintiö otettiin käyttöön keväällä 2016. Sen tavoitteena on helpottaa niiden pääsyä jatko-opintoihin, joilla ei ole vielä korkeakoulupaikkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorinen myöntää, että kiintiöuudistuksen viestinnässä olisi voinut olla parantamisen varaa.
– Sama viesti on välittynyt meillekin, että taktikointia on ollut. Uudistuksen ympärillä on ollut sellaista henkeä, että se ensimmäinen valinta tehdään niin merkittäväksi, että se ratkaisisi kaiken, Vuorinen sanoo.
Kiintiöiden positiivisena vaikutuksena on ollut, että hakuinto on hieman kasvanut.