Irtisanomisten määrä on pienempi kuin neuvotteluesityksessä arvioitu enimmäismäärä 185 henkilöä. Määrää pienensi työnantajan mukaan eläköityminen, uudelleensijoittuminen Ylen sisällä ja määräaikaisten työntekijöiden käytön vähentäminen.
Kokonaisvaikutus eläköitymis- ja muiden vähennysten kanssa on viisi prosenttia Ylen henkilöstöstä eli 160 henkilöä. Tehtäviä lakkaa Helsingissä, Tampereella, Vaasassa, Porvoossa ja Lohjalla.
Ylen ohjelmatyöntekijöiden (YOT) pääluottamusmies Pike Epstein on pettynyt neuvotteluiden tulokseen. Hänen mukaansa säästöt olisi voitu hoitaa muutenkin.
– Työntekijäpuoli tarjosi vaihtoehtoisia säästökohteita, joiden turvin henkilöstövähennykset olisi voitu hoitaa luonnollisen poistuman kautta vuoden 2017 loppuun mennessä, Epstein sanoo.
Neuvottelun yhdeksi syyksi ilmoitettiin Yle-veron indeksikorotuksen jäädytys vuonna 2015. Indeksikorotuksen vaikutukset laskivat arvioidusta kymmenestä miljoonasta neljään miljoonaan neuvottelujen aikana. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut henkilöstön vähennystarpeeseen. Osa irtisanomisista johtuu ulkoistamisista, joista ei Ylen ohjelmatyöntekijöiden mukaan koidu säästöä.
Irtisanomisia perusteltiin myös media-alan rakennemuutoksella ja Ylen uudella strategialla, joka tiivistyy verkko edellä kumppaneiden kanssa -ajatteluun.
Journalistiliiton puheenjohtajaa Arto Niemistä häiritsi neuvotteluissa eniten Ylen tapa perustella irtisanomisia.
– Vaikka 74 irtisanottua on vähemmän kuin alkuperäinen 185, pitää muistaa, että kyseessä on isoin yt-revohka vuosikausiin alallamme. Neuvottelujen aikana kuultiin sikin sokin ainakin kolmenlaisia säästölukuja. Indeksin jäädytyskin putosi neuvottelujen aikana kymmenestä miljoonasta alle puoleen, Nieminen kertoo.
Ylen yhteistoimintaneuvottelut kestivät yli seitsemän viikkoa.