Vapaaehtoisten avustajien käyttö hautajaisissa on lisääntynyt. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla omaisten parista ei löydy riittävästi arkunkantajia, uutisoi Yle.
Pohjois-Savossa sijaitsevalla noin 2000 asukkaan Tuusniemellä tilanteeseen havahtui entinen poliisi Esko Taskinen, joka oli eläkkeelle jäätyään työskennellyt vapaaehtoisena suntiona. Hän huomasi, että hautajaisissa omaisia ei usein ollut riittävästi tai he olivat liian ikääntyneitä arkun kantamiseen.
– Myös sitä tapahtuu, että muualla päin Suomea kuolleella vainajalla on sukuhauta täällä, mutta mitään muuta yhteyttä kotipitäjään ei enää olekaan, Taskinen kertoo.
Taskinen perustikin tuttaviensa kanssa ”veljien” joukon, jonka vapaaehtoiset auttavat nyt viimeisten saattomatkojen järjestämisessä. Ryhmässä toimii tällä hetkellä 13 jäsentä, jotka tekevät työtä vapaaehtoispohjalta.
Vapaaehtoisjoukkoa yhdistää yhdistää myös laulutaito.
– Luoja on kaikille meille mukana oleville antanut laulun lahjan, niin mielellämme veisaamme virren, Taskinen toteaa.
Maksua avustamisesta Taskisen veljet eivät peri. Toisissa seurakunnissa vastaavat ryhmät saattavat toisinaan pyytää lahjoitusta hyväntekeväisyyteen korvauksena avusta.
Taskisen veljet ovat toimineet jo 12 vuoden ajan. Pitkään toiminnassa mukana olleen Kari Puodinkedon mukaan vapaaehtoistyö on merkityksellistä monin tavoin. Matka hautausmaan poikki voi olla etenkin omaisille pitkä.
– Kellojen soidessa myös saattomiehenä tulee miettineeksi oman maallisen vaelluksen rajallisuutta, Puodinketo pohtii.