Hollannin, Irlannin, Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan muodostama Hansa-ryhmä ärsyttää Ranskaa ja Etelä-Eurooppaa, uutisoi Yle. Pohjoisen allianssin pelätään syventävän EU:n jo nykyään nähtävissä olevaa pohjoinen-etelä -jakoa.
Brysseliläisen CEPS-ajatushautomon EU-tutkija Steven Blockmansin mukaan Hansamaita yhdistää talouskurinäkemys ja arvopohja.
Suuren valiokunnan puheenjohtajan Arto Satosen (kok.) mukaan Hansa-ryhmässä on kyse suuremmista kokonaisuuksista kuin vain talouspolitiikasta. Satonen arvioi, että ryhmittymän yhteistyö tulee laajenemaan ja merkitys kasvamaan.
– Ryhmän lähtökohta on, että raamien sisällä olisi enemmän liikkumavaraa, mikä mahdollistaisi subsidiariteetin (päätöksenteon mahdollisimman lähellä ihmisiä eli kansallisesti), Satonen toteaa.
Ranska pelkää Hansa-ryhmän heikentävän omaa asemaansa. Hansa-ryhmän tiedetään tekevän tiivistä yhteistyötä myös Saksan kanssa. Ranskassa Hansa-liittouman pelätään vaikuttavan erityisesti talous- ja rahaliitto EMU:n linjoihin Saksaa hyödyttävällä tavalla.
Etelä-Euroopassa Pohjoisen allianssin koetaan jakavan Eurooppaa entistä syvemmin etelä-pohjoinen -akselilla. Tämän lisäksi Etelä-Euroopan maat kokevat Pohjois-Euroopan maiden välttelevän vastuutaan Välimeren yli tulevien maahanmuuttajien vastaanotossa.
Steven Blockmans arvioi, että Hansa-ryhmä on erittäin tärkeä erityisesti Hollannille. Brexitin myötä Hollanti nimittäin menettää yhden tärkeimmistä liittolaisistaan, Iso-Britannian.
– Hollannilla on kriittisempi kanta EU-integraatioon kuin Saksalla ja Ranskalla, ja Hansa-ryhmän kautta se yrittää puskea eteenpäin vaihtoehtoista agendaa, Blockmans toteaa.
Saksa kuului historialliseen noin vuonna 1400 suurimmissa voimissaan olleeseen Hansaliittoon, mutta uuteen kahdeksan EU-jäsenmaan Hansa-ryhmään se ei sisälly. Keskiajan vapaakauppaa käyneet Hansaliiton kaupungit turvasivat toistensa selustaa.