Koronan aiheuttama työttömyys iski nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Kesäkuussa nuoria eli 15–24-vuotiaita oli Tilastokeskusken mukaan työllisinä 31[nbsp]000 vähemmän kuin viime vuonna, ja 25–34-vuotiaitakin oli 24[nbsp]000 vähemmän edellisvuoteen verrattuna.
Nuoristotukimusverkoston erikoistutkija Anu Gretschelin mukaan nuorten jääminen työtä vaille on valtava ongelma.
Hän painottaa, että esimerkiksi kesätyön saaminen voi monille nuorille merkitä koko työuran kannalta olennaista askelta.
– En arvottaisi, että kesätyö on pienempiarvoinen kuin työelämään astuminen. Se saattaa olla iso asia silloin ja vaikuttaa siihen, asettuuko nuori kierteeseen, joka vie yhteisöjen ja yhteiskunnan sisäpuolelle vai ulkopuolelle, Gretschel sanoo Ylelle.
Hän muistuttaa, että monilla on myös isoja opintovelkoja eivätkä he tiedä, miten voisivat lainansa maksaa.
– Nyt tarvittaisiin henkisesti ja rahallisesti yhteiskunnalta vastaantulemista, hän toteaa.
Gretschel toivoo hallitukselta konkreettisia toimia työmarkkinoiden avaamiseksi nuorille.
– Olen nähnyt (työministeri) Tuula Haataisen (sd.) lupaavan, että nuoria ei jätetä yksin. En ole nähnyt riittävästi konkreettisia keinoja, mitä hallitus aikoo tehdä nuorten työllisyyden hyväksi.
Suhdannevaihtelut näkyvät vahvimmin juuri nuorten työllistymisessä, toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija, yliopistonlehtori Susanna Aaltonen.
Aaltonen kertoo, että jo ennen koronaa nuorten työllistyminen valmistumisen jälkeen on vaikeutunut ja hidastunut. Siirtymästä työmarkkinoille on tullut entistä kuoppaisempi.
– Nuorisotutkijat puhuvat koulutuksen ja työelämään siirtymisen välisen yhteyden hapertumisesta ja koulutusinflaatiosta. Aseman saavuttaminen työmarkkinoilla on vaikeampaa kuin aiemmin sukupolvilla, hän kertoo.