Positiivista tulorekisteriä kannatetaan eduskunnasta laajasti, käy ilmi Ylen kansanedustajille tekemästä kyselystä.
Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, johon kirjataan maksuhäiriöiden lisäksi myös lainat ja tulot. Suomessa rekisteröidään tällä hetkellä vain maksuhäiriöt.
Yle tämänviikkoiseen sähköpostikyselyyn vastanneista 75 edustajasta vain kaksi kertoi vastustavansa rekisteriä, kuin 64 sanoi kannattavansa sitä.
Rekisteriä on ehdotettu erityisesti siksi, että se voisi hillitä ylivelkaantumista. Rekisterin myötä pankit voisivat ottaa lainanhakijan taloudellisen tilanteen nykyistä kattavammin huomioon.
Esimerkiksi eduskunnan varapuhemies Arto Satonen (kok.) on ehdottanut Verkkouutisissa positiivisen luottorekisterin perustamista. Satosen mukaan ylivelkaantumisesta on tullut monen perheen riesa.
– Kulutusluotot ovat kasvaneet Suomessa jopa 14 prosenttia vuoden aikana. Vieläkin huolestuttavampaa on se, että merkittävä osa luotoista on vakuudettomia. Suomen Pankin mukaan Suomessa toimivat pankit ja luottolaitokset ovat antaneet vakuudettomia luottoja neljän miljardin euron edestä. Lisäksi suomalaisilla on neljän miljardin euron verran tili- ja luottokorttiluottoja, Satonen listasi heinäkuussa.
Idea luottorekisteristä hylättiin oikeusministeriössä vuonna 2013. Ylen haastatteleman oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan maailma on muuttunut neljässä vuodessa.
– Rahoitusmarkkinat ovat muuttuneet paljon, kulutusluottoja myönnetään kiihtyvällä tahdilla ja velkaantuminen on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana erittäin paljon, Häkkänen arvioi.
Hän sanoo Ylelle, että ei ole vielä muodostanut omaa kantaansa asiaan. Häkkänen nostaa esiin esimerkiksi rekisteriin liittyvät tietoturvariskit.
– Rekisterin positiviinen puoli on se, että jokainen luotonantaja joutuu katsomaan velkojen kokonaisuuden, ja sitä kautta velallisen tosiasiallisen kyvyn maksaa velat takaisin.
Ylen mukaan oikeusministeriö aikoo kutsua alan tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä ja järjestöjä alkusyksystä pidettävään foorumiin, jossa ”eri intressejä yritetään yhteensovittaa ja päästä eteenpäin”.
– Täytyy analysoida, pysytäänkö tällaisella laajamittaisella rekisterillä puuttumaan oikeasti ylivelkaantumisen haasteisiin, Häkkänen sanoo.