Yle kertoo, että muutkin kuin Jehovan todistajat ovat pystyneet kieltäytymään asevelvollisuudesta rangaistuksetta, mutta eivät enää.
Kun Helsingin hovioikeus hylkäsi helmikuussa 2018 syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, kieltäytyjä kertoi kokevansa syrjintänä sen, että vain Jehovan todistajilla on mahdollisuus vapautua kokonaan palveluksesta. Tapauksen jälkeen kieltäytyjiä ei ole tuomittu käräjäoikeudessa vapaus- tai valvontarangaistuksiin.
Helmikuun lopulla eduskunta päätti kumota Jehovan todistajien vuodesta 1987 voimassa olleen vapautuslain huhtikuusta alkaen. Vapautuslain kumoaminen on aiheuttanut rynnistyksen kieltäytyjämäärissä, sillä tiettyyn aikaan mennessä tehdyt kieltäytymiset käsiteltäneen vielä rangaistuksetta.
Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtajan Mikko Reijosen mukaan kieltäytyjiä on tavallisesti ollut kokonaisen vuoden aikana ollut noin 30-40 henkilöä, mutta tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana heitä on ollut jo 52.
– Ovat kieltäytyneet, mutta mitä todennäköisimmin eivät tule saamaan rangaistusta, Reijonen toteaa Ylelle.
Jos Jehovan todistajat päätyvät kieltäytymään siviilipalveluksestakin, syyttäjän on syytettävä, ja tapaukset moninkertaistuvat. Nyt on meneillään vielä muiden kuin Jehovan todistajien aiheuttama ryntäys.
Aseistakieltäytyjäliiton mukaan uudistus kasvattaa kieltäytymisestä langetettavien vapausrangaistusten määrää varmasti. Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kai Raninen syyttää sotkusta hallitusta ja eduskuntaa, jotka veivät hänen mielestään uudistusta väärään suuntaan.
– Hallituksen ja eduskunnan tapa niin sanotusti korjata tilanne oli Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen, Raninen sanoo. Hän muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea on vaatinut Suomea laajentamaan vapautuslakia koskemaan myös muita vakaumuksia.