Suhtautuminen ruotsin kieleen jakaa suomalaisia muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan.
Ylen tilaaman kyselyn mukaan vain 37 prosenttia Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaista pitää kyseisen kielen osaamista hyödyllisenä tai uskoo sen tuomiin hyötyihin. Turussa ja Tampereella luku on 37 prosenttia ja muissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa 42 prosenttia.
Tuki oli vahvinta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, jossa 60 prosenttia pitää ruotsin kieltä erittäin tai melko hyödyllisenä. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ilmoittivat muita useammin kokevansa hyötyä kielen osaamisesta.
– Asiantuntijat, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt pitävät ruotsia hyödyllisempänä kuin eläkeläiset, duunarit ja työttömät, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen toteaa.
Naisista 55 prosenttia pitää ruotsin kieltä hyödyllisenä, miehistä vain 39 prosenttia. 45 prosenttia vastaajista arvioi ruotsin kielen taitonsa vähintään tyydyttäväksi ja 29 prosenttia välttäväksi. 26 prosenttia vastaajista ei osaa ruotsia käytännössä ollenkaan.
Enemmistö RKP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoomuksen äänestäjistä kokee ruotsin kielen hyödylliseksi. Alle puolet vastasi samoin SDP:ssä, keskustassa, perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa.
Työtehtävissään ruotsin kielen on kokenut erittäin tai melko hyödylliseksi 39 prosenttia vastaajista.