Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksessa arvioitiin, miten yläkoulujen sulkeminen vaikutti 13-15-vuotiailla koronatartuntojen ilmaantuvuuteen tilanteessa, jossa sosiaalisten kontaktien välttämiseksi asetettiin lisärajoituksia, kuten ravintolasulku, yhdenmukaisesti koko maahan.
Samanaikaisesti siirrettiin yläkoulut etäopetukseen suuressa osassa maata. Tutkimusryhmä arvioi ilmaantuvuuden kehityssuuntauksien eli trendien eroja eri ikäryhmissä alueiden välillä.
– Keväällä 2021 yhtä aikaa ravintoloiden sulkemisten kanssa useimmat alueet – kattaen yli 70 prosenttia väestöstä – sulkivat myös yläkoulut, kun muilla alueilla yläkoulut jatkoivat lähiopetuksessa. Tilanne mahdollisti yläkoulujen sulkemisen vaikutuksen vertailun erillisenä ja täydentävänä pandemian torjuntatoimena, kertoo THL:n ylilääkäri Otto Helve tiedotteessa.
THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikiven mukaan epidemiatilanne oli huomattavasti vaikeampi niillä alueilla, joilla yläkoulut siirrettiin etäopetukseen.
– Nuorten ikäryhmien ilmaantuvuuden suhteellinen muutos oli kuitenkin samankaltainen molemmissa ryhmissä, eikä yläkoulujen sulkemisesta näyttänyt olevan lisähyötyä, hän sanoo.
Tutkimustulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että yläkoulujen sulkemisella ei ollut lisävaikutusta koronapandemian torjuntaan Suomessa. Samanlaisia tutkimustuloksia on raportoitu myös Norjasta ja Japanista.
Alueiden yleiset rajoitustoimenpiteet vaikuttivat tutkimustulosten valossa myös koronavirustapausten määrään. Tapaukset vähenivät sekä alueilla, joissa yläkoulut suljettiin, että alueilla, joissa yläkouluja ei suljettu.
Tutkimuksessa käytetyt tartuntatautiluvut poimittiin valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä. Tutkimuksen aineisto on peräisin ajalta, jolloin Delta-muunnoksen aiheuttamat tautitapaukset olivat epätodennäköisiä.