Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Raija Vahasalo toteavat, että ”armovitoset” ja koulua käymättömyys ovat yleistyviä ongelmia erityisesti yläkouluissa.
Edustajien mukaan ongelmat johtuvat osittain oppilashuoltolain puutteista.
– Nykyinen oppilashuoltolaki koetaan monilta osin byrokraattiseksi. Ongelmat hukkuvat hallintoon, kun tietoa ongelmista ei saada ajoissa ja koulujen keinot puuttua ongelmiin lasten elämässä ovat hyvin vähäiset. Erityistä huolta kannamme niistä oppilaista, joiden vanhemmat eivät lähetä heitä kouluun. Näissä tapauksissa oppivelvollisuuden täyttymisestä täytyy pitää huolta, Kauma toteaa tiedotteessa.
Vahasalo painottaa lapsen koulutaipaleen alkupuolen merkitystä.
– Ongelmien kärjistymistä voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi lisäämällä matalan kynnyksen koulupsykologeja nuorten saataville. Riittävä määrä erityisopettajia takaa, että lasten yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Yksi konkreettinen toimenpide voisi olla se, että helpotettaisiin opettajien mahdollisuutta kouluttautua erityisopettajaksi, Vahasalo sanoo.
Lukuvuonna 2016–2017 ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita koulupudokkaita oli jo 314. Luku oli 2000-luvun alussa noin 200.
Kauman ja Vahasalon mukaan ongelma on todellisuudessa tätä laajempi. Etenkin yläkouluissa on yhä enemmän oppilaita, joita ei koulussa juurikaan näy.
– Ensisijainen vastuu lasten kasvattamisesta kuuluu aina vanhemmille, mutta yhteiskunnalla on oltava riittävät keinot ongelmiin puuttumiseksi silloin, kun lapsen etu sitä vaatii. Yhteinen velvollisuutemme on turvata se, ettei yhdenkään lapsen koulutie keskeydy, edustajat toteavat.
Olen huolissani nuorista, jotka eivät käy koulua. Luokalle jättäminen pitäisi taas tehdä mahdolliseksi. Kouluilta pitää olla sujuvampi tie perheiden sosiaalityön ja lastensuojelun puolelle. Nyt on liian byrokraattista. Avun saaminen kestää. Todellinen syy on aina selvitettävä. pic.twitter.com/aXwLaMKslV
— Pia Kauma (@PiaKauma) June 13, 2018