Verkkouutiset

Kirjoittajan mukaan on kestämätöntä, kun hintaero kunnan oman ja ostopalvelun välillä on suuri. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Yksityisen sote-alan totuus on toinen kuin luullaan

Yritykset ja järjestöt ovat suurelta osin kuntien palvelujen tuottajia.
Tuomas Mänttäri
Tuomas Mänttäri
Kirjoittaja on Hyvinvointiala HALI ry:n työmarkkinajohtaja.

Sote-alan poikkeuksellisen haasteellinen vääntö työehtosopimuksista on alkanut kuntapuolella ja jatkuu kevään mittaan myös meille yksityispuolelle. Neuvottelujen keskeinen aihe on selvä: hoitajaliittojen palkkavaatimukset ovat huomattavasti kovemmat kuin mihin realismi taipuu.

Helposti ajatellaan, että kyllähän yksityisellä puolella on rahaa maksaa korkeampia palkkoja. Osalla toimijoilla näin onkin, ja yritykset ovatkin jo kilpailleet työvoimasta houkuttelevalla palkalla. Mutta kun katsotaan sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä − eli valtaosaa yksityisestä sote-alasta − totuus on hyvin toinen.

Syy tähän on se, että useimmat kunnat ovat alihinnoitelleet yksityisille maksamansa ostopalveluhinnan. Yritykset ja järjestöthän toimivat suurelta osin kuntien palvelujen tuottajina – siis kunta ostaa niiltä palveluja asukkaittensa käyttöön. Isolla osalla yrityksistä ja järjestöistä niiden koko hoivatoiminta on kunnalle tuotettavia palveluja. Nämä toimijat ovat täysin riippuvaisia kuntien maksamista rahoista, kuntien taloustilanteesta ja verovaroista.

Hyvinvointiala HALI ry:n selvityksen mukaan kunnat maksavat tyypillisesti noin 30 prosenttia pienemmän korvauksen hoivan ostopalveluista yksityisille palveluntuottajille verrattuna kuntien omaan tuotantokustannukseen. Balance Consultingin selvityksen mukaan suurten hoivapalveluyritysten nettotulosprosentti on ollut yhä enemmän miinuksella vuodesta 2018 lähtien.

On kestämätön tie, että hintaero kunnan oman ja ostopalvelun välillä on näin suuri. Erityisesti pienelle yritykselle tai järjestölle, joka tuottaa hoivaa vain tietyllä paikkakunnalla, voi kuntien alihinnoittelu koitua kohtaloksi. Tästä kärsivät palveluntuottajien lisäksi ennen kaikkea palveluja tarvitsevat ihmiset.

Totuus siis on, että yksityisen sote-alan palkankorotusten mahdollisuudet ovat yleisesti ottaen varsin heikot.

Tulevaisuus ei lupaa hyvää myöskään uusien hyvinvointialueiden taloudelle. Väestön ikääntymisen takia niiden pitää pystyä tuottamaan pienemmällä rahalla enemmän palveluita. On selvää, että yrityksiä ja järjestöjä tarvitaan, jotta suomalaisten sote-palvelut voidaan tulevaisuudessa turvata. Meillä on loistavia esimerkkejä yksityisen sote-alan innovaatiotyöstä, jolla ihmisten palveluita on saatu parannettua ja hoitoon ja hoivaan pääsyä nopeutettua.

Poliitikot huomasivat yksityissektorin merkityksen aluevaalikampanjoissaan ilahduttavan hyvin. Vaalipuheista tulee totta kuitenkin vain tekemällä aitoja panostuksia yritysten ja järjestöjen hyödyntämiseen ja maksamalla toimijoille palveluista riittävä korvaus.

Korona on kurittanut hoitajia ja muita kriittisten alojen työntekijöitä kohtuuttomalla tavalla. Jokainen heistä on palkkansa ansainnut. Selvää on, että siinä missä hoitajaliitot pitävät oikeutettuna muita korkeampia palkankorotuksia itselleen, muissa ammattiryhmissä tällaista kohtelua pidetään varsin epäoikeudenmukaisena.

On myös tärkeää muistaa, että palkankorotukset eivät edellytä TES-kirjauksia. Kuten todettua, työnantajat voivat kilpailla osaajista mahdollisuuksiensa mukaan työehtosopimusta korkeammilla palkoilla. Lisäksi hoitajien palkkoihin on luvassa mittava lisäpanostus hyvinvointialueiden palkkaharmonisaatiosta. Sillä on heijastusvaikutuksensa palkkakilpailuun myös meille yksityiselle puolelle.

Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS