YK lopetti poliisimissionsa maassa jo vuoden alussa. Monissa arvioissa Itä-Timoria pidetään yhtenä YK:n onnistuneimmista kriisinhallintaoperaatioista.
Maailmanjärjestö lopetti vuonna 2000 alkaneen siirtymäkauden operaationsa Itä-Timorin itsenäisyyteen, mutta palasi maahan vuoden 2006 sisäisten levottomuuksien aikana. YK on viimeisten seitsemän vuoden ajan pyrkinyt tukemaan Itä-Timorin valtiorakennusta monipuolisesti eri siviilisektoreilla sen sijaan, että se olisi keskittynyt vain ulkoisen järjestyksen ylläpitoon.
Itä-Timor valitsi viime vuonna rauhanomaisesti sujuneissa vaaleissa uuden parlamentin ja presidentin, eikä Portugalin entisessä siirtomaassa pelätä väkivaltaisten yhteenottojen uusiutumista näkyvissä olevassa tulevaisuudessa.
Maan talouskasvun ennustetaan nousevan vuosina 2013 ja 2014 kaksinumeroisiin lukuihin. Viime vuoden kasvu oli 10,4 prosenttia. Suurimman osan valtion menoista miljoonan asukkaan Itä-Timor rahoittaa Timorinmeren kaasun ja öljyn hyödyntämisestä tulevilla rojalteilla.
Koska tulot aikanaan ehtyvät, pitäisi Itä-Timorin pystyä luomaan seuraavan kymmenen vuoden aikana edellytykset yrityssektorin kehittymiselle ja nyt usein kädestä suuhun elävän maatalouden kehittymiselle. Nyt valtaosa riisistä ja muusta ravinnosta tuodaan ulkomailta.
Pois kehitysmaan asemasta vuonna 2030
Hieman Australiasta pohjoiseen, Indonesian saaristossa sijaitsevalla maalla on hyvät edellytykset kehittää energiantuotantoaan aurinkovoimaan perustuvaksi.
Öljystä ja kaasusta saatavat tulot riittänevät valtion budjetin tarpeisiin kahdeksikin vuosikymmeneksi, mutta niiden tuotto asukasta kohti on vain kansainvälisen köyhyysrajan alittava alle kaksi dollaria päivässä. Itä-Timorin nuorista noin 40 prosenttia on työttöminä ja katolisessa maassa syntyvyys on korkealla tasolla. Lapsista 45 prosenttia ei saa riittävästi ravintoa.
Pääministeri Xanana Gusmaon hallitus uskoo rojaltien avulla tapahtuvan kaupunkien infrastruktuurin kehittämisen säteilevän hyvinvointia koko maahan. Valtaosa väestöstä elää maaseudulla ja Gusmaon politiikan arvostelijat vaativat enemmän resursseja maaseudun kehittämiseen. Gusmao sanoo pyrkimyksenään olevan Itä-Timorin nostaminen pois kehitysmaan asemasta vuoteen 2030 mennessä.
Itä-Timorilla asunut Australian kansallisen yliopiston tutkija George Quinn sanoo, että riittävän tasainen tulonjako on aina ollut Itä-Timorille ongelma. Osa tuloista on mennyt korruptioon. Pari vuotta sitten itätimorilaisille yrityksille jaettiin rahaa kohtuuhintaisen riisin maahan tuontiin. Kun riisiä ei tarpeeksi ja kohtuuhintaisena markkinoille ilmestynyt, ehdotti silloinen presidentti, rauhannobelisti Jose Ramos-Horta ongelman ratkaisuksi rahan jakamista suoraan kuluttajille.
Itä-Timor on osannut hyödyntää monipuolisesti kansainvälisiä yhteyksiään. Elinkeinoelämän kehitykselle uskotaan olevan apua sekä kiinalaisista, japanilaisista, portugalilaisista että australialaisista investoinneista. Terveydenhoitoon taas on koulutettu noin tuhat sairaanhoitajaa ja lääkäriä Kuubassa. Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kattavuudessa on tosin suuria ongelmia ja valmistuneille on toistaiseksi vähän työpaikkoja tarjolla.
Indonesian armeija miehitti Itä-Timoria verisesti vuoteen 1999, jolloin maassa järjestettiin YK:n johdolla itsenäisyyteen johtanut kansanäänestys
Indonesian kenraalit kostivat äänestyksen tuloksen tuhoamalla Itä-Timorin käytännössä lähes tuhkaksi. Indonesian 25 vuotta kestäneen vallan aikana yli 200 000 itätimorilaista tapettiin ja miehitysajan tapahtumien selvittämättä jättäminen hiertää edelleen itätimorilaisten mieliä.