Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK varoittaa rakennusalalla käytettävistä työmenetelmistä, joiden paloriskiä ei sen mukaan aina tunnisteta riittävän hyvin. Tulitöistä aiheutuneita paloja on syttynyt tänä vuonna jo 119 eli enemmän kuin toissavuonna koko vuoden aikana.
SPEKin turvallisuuskoordinaattori Samu Forsmanin mukaan esimerkiksi timanttiporausta ja -sahausta sekä niin sanottua heittopalamenetelmää voidaan pitää turvallisempina kuin ne todellisuudessa ovat.
– Vaikuttaa siltä, että osa työmenetelmistä nauttii turhan hyvää mainetta. Silloin paloriskiä ei osata ottaa huomioon riittävällä tavalla, Forsman sanoo tiedotteessa.
Menetelmät voivat aiheuttaa palovaaraa, minkä vuoksi ne voidaan luokitella tulitöiksi. Forsman muistuttaa, että harva työtapa on täysin riskitön.
Kipinä voi jäädä kytemään rakenteisiin
Timanttiporauksessa palovaara voi syntyä esimerkiksi silloin, jos porattavan rakenteen takana on syttyvää materiaalia. Kitkalämpö voi kuumentaa terää voimakkaasti, ja metallirakenteisiin osuminen voi synnyttää kipinöitä.
Kipinä voi SPEKin mukaan jäädä kytemään rakenteisiin ja sytyttää myöhemmin esimerkiksi puuta tai palavaa eristettä. Rakenteiden sisällä syttyneen palon sammuttaminen on vaikeaa, minkä vuoksi rakenteet ja niihin liittyvät paloriskit pitäisi selvittää ennen työn aloittamista.
Erityistä huomiota tarvitaan syksyllä kattotöissä. Kosteus lisää tarvetta kuivata materiaaleja, mutta kuuman liekin käyttäminen voi samalla kasvattaa paloriskiä.
Tulipalo voi pahimmillaan tuhota koko rakennuksen. Sammutusvesi voi lisäksi aiheuttaa vahinkoja useisiin kerroksiin, jolloin kokonaisvahingot voivat SPEKin mukaan nousta miljooniin euroihin.
Liekkiä ei pitäisi viedä riskirakenteen lähelle
Katto- ja vedeneristystöissä käytetään usein niin sanottua heittopalamenetelmää. Siinä bitumikermistä leikattu pala kuumennetaan turvallisessa paikassa ja siirretään sen jälkeen kohtaan, jossa kaasupolttimen käyttö olisi syttymisvaaran vuoksi riskialtista.
Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi pellitysten reunat, ilmanvaihtokanavien ja putkien läpiviennit sekä katon ja seinän liitoskohdat.
Ongelma syntyy, jos heittopala ei esimerkiksi kylmässä tai kosteassa säässä tartu kunnolla ja sitä ryhdytään lämmittämään uudelleen suoraan riskialttiin rakenteen vieressä.
– Varsinkin syksyllä voi olla haastavaa saada heittopala tarttumaan kiinni ja sitten tartutaan liekkiin liian lähellä riskipaikkoja, Forsman sanoo.
SPEKin mukaan virheellinen työskentely on vuosien aikana aiheuttanut useita kattopaloja. Järjestö korostaa, että työmenetelmä ja ympäröivät rakenteet on arvioitava jo ennen työn aloittamista eikä paloturvallisuutta pidä päätellä pelkän menetelmän maineen perusteella.
LUE MYÖS:
Eikö enää osata rakentaa kunnolla? Asiantuntija nimeää suurimman ongelman