Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kirjoittaa suomalaisnuorten Pisa-tuloksista, jotka jatkavat laskuaan. Hän nostaa erityisesti esiin yhden luvun.
– Yksi luku pysäyttää: vain 41 prosenttia suomalaisista oppilaista sanoo yrittävänsä vaikean tehtävän kohdalla vielä vähän lisää.
Adlercreutz korostaa X-ketjussaan, että koulun tehtävä on myös opettaa keskittymään, sietämään tylsyyttä ja yrittämään uudelleen. Hänen mukaansa tällä hallituskaudella on tartuttu juuri niihin ongelmiin, joita tulokset osoittavat: oppimisen tuki on uudistettu (+100 miljoonaa euroa), lukemisen ja matematiikan opetusta lisätty sekä kännyköiden käyttöä koulussa rajoitettu.
– Ja meidän on uskallettava vaatia: siksi myös osaamistakuu, ministeri mainitsee hallituksen tekemistä uudistuksista.
Hänen mukaansa osaamistakuu tuo selkeät kriteerit osaamiselle ja tekee ”armovitosista” historiaa.
Adlercreutz toteaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset pärjäävät muita heikommin, ja siihen on puututtava, mutta he eivät ole syy Pisa-tulosten laskuun. Data ei tue sitä väitettä, vaan pääsyyt ovat muualla.
– Valmistavan opetuksen pidennys ja S2/R2-uudistus vahvistavat koulukieltä, joka on keskeistä, jotta maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäisivät paremmin.
– Koulutuspolitiikka vaatii pitkäjänteisyyttä. Tämän hallituksen toimet näkyvät heikosti seuraavassa mittauksessa ja täysimäärisesti vasta 8 vuoden kuluttua, ministeri sanoo.
Taloustieteilijä Vesa Vihriälä kysyy Adlercreutzilta, eikö uusin, edelliset havainnot taas vahvistava tulos vihdoin anna aiheen luoda kunnon tietopohja analyysille, päätöksenteolle ja koulutuksen ohjaamiselle: kattavalle oppimistulosten mittaamiselle ja taustatietojen keräämiselle.
Myös kansanedustaja Martin Paasi (kok.) peräänkuuluttaa valtakunnallista tutkimusta peruskoulun kehityksestä.
– Kun ei tutkita, ei tiedetä, eikä korjaussarjaa oikein pysty määrittämään, Paasi sanoo ja nostaa esiin kokemuksen tyrnäväläiskoulusta, jossa tasoryhmät matematiikassa nostivat koulun oppimistulokset Suomen Pisa-kärkeen.
Inkluusiota ja itseoppimista
Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kommentoi, että viimeistään nyt Opetushallituksessa pitäisi arvioida aiemmin tehtyjen uudistusten vaikutuksia oppimistuloksiin.
– Ovatko esimerkiksi inkluusio, yhteisopettajuus, itseoppimisen lisääntyminen ja opettajan auktoriteetin heikkeneminen syynä heikentyneisiin oppimistuloksiin? Satonen kysyy.
Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) ottaa kantaa väitteeseen resurssien vähyydestä.
– [Opetusalan ammattijärjestö] OAJ väittää, että Pisa-tulokset johtuvat resurssien vähyydestä. Todellisuudessa kuluttajahintaindeksiin peilattuna peruskoulun rahoitus euroa/oppilas on kasvanut +63 prosenttia vuosien 2000-2024 välillä, sanoo Sammallahti, jonka mukaan myöskään vanhempien vastuuta oman lapsensa lukemaan oppimisessa ja koulunkäynnissä ei voi sivuuttaa.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiinnittää huomiota siihen, että Suomen peruskouluissa opetetaan laajasti maahanmuuttajille heidän omaa äidinkieltään.
Oman äidinkielen opetusta perustellaan usein sillä, että vain riittävän vahva oma äidinkielen taito antaa pohjaa suomenkieliselle koulunkäynnille. Kauma pohtii, onko kuitenkaan valtion tehtävä huolehtia tästä.
– Kouluissa on lopetettava maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus. Espoossakin niitä on jo yli 50. Onko todella valtion tai kunnan tehtävä opettaa niitä? Minusta ei. Kaikki resurssit olisi nyt laitettava suomen kielen oppimiseen. Se, jos mikä, parantaisi Pisa-tuloksia, nopeimmin, hän sanoo X-päivityksessään.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra katsoo Pisa-tulosten osoittavan, ettei peruskoulu onnistu perustehtävässään riittävän hyvin. Peruskoulussa on hänen mukaansa keskityttävä ennen kaikkea lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, sekä taattava opettajille työrauha ja auktoriteetti
Kopra nostaa esiin myös sosiaalisen median vaikutukset lasten keskittymiskykyyn, minkä vuoksi alle 15-vuotiaille tulisi asettaa someikärajat.