Kun presidentti Vladimir Putin syksyllä 2017 esitti YK:n rauhanturvaoperaatiota Itä-Ukrainaan, useimmat läntiset tarkkailijat pitivät ehdotusta lähinnä uutena siirtona Venäjän pelissä, jonka todellisena tarkoituksena on Ukrainan horjuttaminen.
– Se on tosiasiassa osa Venäjän strategiaa vetäytyä poliittisesta vastuusta konfliktiin ja sen sijaan asemoitua välittäjän rooliin YK:n puitteissa, Ukrainan sotaa tiiviisti seuranneet Dominik Jankowski ja Liana Fix arvioivat tuoreessa artikkelissaan.
Jankowski on Etyj-asioista ja itäisestä turvallisuudesta vastaavan yksikön päällikkö Puolan ulkoministeriössä. Fix toimii saksalaisen Körber-säätiön kansainvälisten suhteiden osaston ohjelmajohtajana.
He muistuttavat Kremlin esittäneen vain puolen vuoden mittaista rajattua YK-missiota, jossa rauhanturvaajat olisi aseistettu vain käsiasein, ja mandaatti olisi koskenut vain Etyjin valvontaoperaation turvallisuuden takaamista.
– Sellaisilla parametreilla missio luultavasti jäädyttäisi konfliktin. On myös vaikea kuvitella, millä tavoin se voisi tukea Minskin sopimusten täytäntöönpanoa, he huomauttavat.
Vuonna 2014 alkanut Itä-Ukrainan sota ei edelleenkään näytä laantumisen merkkejä. Fixin ja Jankowskin mielestä onkin siksi tärkeää, että rauhanturvaoperaation mahdollisuus säilyy konfliktin ratkaisemiseen tähtäävässä keinovalikoimassa.
Kreml ei saisi sanella ehtoja
Läntisen ehdotuksen Ukrainan rauhanturvaoperaatiosta tulisi kirjoittajien mukaan sisältää kolme keskeistä elementtiä.
– Sen mandaatin pitää ensinnäkin kattaa Luhanskin ja Donetskin alueet kokonaisuudessaan Venäjän ja Ukrainan välinen raja mukaan lukien. Tämän ennakkoehdon Venäjän presidentti on puhelinkeskustelussa Saksan liittokanslerin kanssa jo hyväksynyt, he sanovat.
Tämä on Fixin ja Jankowskin mukaan välttämätöntä, jotta Venäjä ei pääse jatkamaan Donbassin separatistien aseistamista. YK-joukot olisi kyettävä siirtämään alueelle joko kerralla tai korkeintaan kahdessa vaiheessa.
He painottavat, että YK-operaation tulisi nimenomaan täydentää Etyjin toimia Itä-Ukrainassa – ei korvata niitä.
– YK:lta puuttuu käytännön asiantuntemusta Venäjän ja Ukrainan konfliktista, ja järjestö on ollut viime aikoina mukana lähinnä Euroopan ulkopuolisissa rauhanturvaoperaatioissa.
YK:n rauhanturvaajien tulisi heidän mukaansa tukea Etyjin valvontamissiota muun muassa valvomalla raskaan aseistuksen vetämistä pois alueelta, vartioimalla ase- ja ammusvarastoja sekä suojelemalla siviiliväestöä.
– Olisikin harkittava vakavasti Etyjin ja YK:n yhteisoperaatiota. Kyetäkseen suoriutumaan tehokkaasti näistä tehtävistään, operaatio edellyttäisi noin 20 000 rauhanturvaajaa – ei venäläisiä joukkoja, kirjoittajat esittävät.
Askel kohti pakotteiden purkua
Kolmantena keskeisenä elementtinä Fix ja Jankowski pitävät Minskin sopimusten tukemista. Tähän sisältyisi myös Donbassin miehitettyjen alueiden palauttaminen Ukrainan laillisen hallituksen valvontaan.
– YK:n turvallisuusneuvosto voisi antaa missiolle toimeenpanovaltuudet Minskin sopimusten toimeenpanon varmistamiseksi.
Se tarkoittaisi heidän mukaansa muun muassa osallistumista paikallishallinnon viranomaisten valintaan ja myöhemmin myös koulutukseen. Samankaltaista konseptia on aiemmin sovellettu menestyksellisesti siviilikriisinhallinnassa Länsi-Balkanilla.
Jotta Yhdysvallat ja sen eurooppalaiset kumppanit saisivat Venäjä suostumaan YK-operaatioon näistä lähtökohdista, Fix ja Jankowski suosittavat käyttämään koordinoidusti keppiä ja porkkanaa.
He arvioivat, että USA:n taannoinen päätös sallia mittavat asetoimitukset Ukrainaan on vahvistanut merkittävästi maan puolustuskykyä.
– Sitä olisi voitu hyödyntää poliittisesti keppinä Venäjää kohtaan, jos asia olisi koordinoitu eurooppalaisten liittolaisten kanssa, he sanovat.
Kun niin ei tapahtunut, toimitukset pikemminkin syvensivät juopaa USA:n ja sen keskeisten eurooppalaisten liittolaisten välillä.
Yhdysvaltain ja EU:n asettamat pakotteet ovat Venäjälle huomattavasti raskaampi taakka kuin mitä Kreml on ollut valmis myöntämään. Se antaa Fixin ja Jankowskin mielestä lännelle mahdollisuuden tarjota kepin rinnalla myös porkkanaa.
– Asianmukainen YK-missio, jolla on vankka valtuutus, voi auttaa toteuttamaan Minskin sopimuksia, mikä on edellytys Donbassiin liittyvien pakotteiden purkamiselle.
Uusi ehdotus YK:n rauhanturvaoperaatiosta Ukrainassa voisi heidän mukaansa avata edes pienen tilaisuuden diplomatialle.
– Se ei kuitenkaan ole patenttiratkaisu konfliktin laukaisemiseksi. Molempien osapuolten poliittinen tahto on edelleen rauhan välttämätön edellytys.