Suurten yhtiölainojen osuus kaikista uusien asuntojen yhtiölainoista on Tilastokeskuksen tuoreen ajankohtaisblogin mukaan moninkertaistunut suurissa kaupungeissa 2010-luvun alusta.
– Tampereella, Turussa ja Oulussa yli puolet uusista asunnoista myydään tällä hetkellä suurella eli vähintään 70 prosentin yhtiölainaosuudella, kirjoittavat blogissa Tilastokeskuksen yliaktuaarit Elina Vuorio, Atro Andersson, Jose Lahtinen ja Martti Korhonen.
Pääasiassa suuret yhtiölainat kohdistuvat heidän mukaan pieniin asuntoihin eli yksiöihin ja kaksioihin, joista merkittävä osuus ostetaan sijoituskäyttöön.
– Yli 80 prosenttia kaikista uusien asuntojen yhtiölainoista kohdistuu tällä hetkellä kotitalouksille ja suunta on nouseva. Sama havainto pätee myös, jos tarkastellaan yritysten ja kotitalouksien ostamien uusien asuntojen lukumäärää eli kotitaloudet ostavat tällä hetkellä yli 80 prosenttia kaikista uusista asunnoista, kirjoittajat toteavat.
Laskelma ei heidän mukaan valitettavasti kerro siitä, onko kotitalous ostanut uuden asunnon sijoitukseksi vai omaan käyttöönsä. On mahdollista, että osa kotitalouksien ottamista suurista yhtiölainoista on nimenomaan sijoituskäyttöä varten.
Muita asuntomarkkinoiden trendejä ovat muun muassa rakennuslupien vähentyminen ja asuntojen keskikoon pienentyminen.
– Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrän kääntyminen laskuun alkuvuoden aikana indikoi asuntotuotannon vähenemistä lähiaikoina, kirjoittajat toteavat.
Vuodesta 2015 lähtien yksiöiden ja kaksioiden tuotanto on kasvanut voimakkaasti. Samalla asuntojen keskikoko on pienentynyt toistakymmentä prosenttia vuosikymmenten aikana.
Kirjoittajat muistuttavat myös, että vanhojen osakeasuntojen kauppa on lukumääräisesti edellisvuoden tasolla ja selvästi alempana kuin vuosikymmenen vaihteessa.
– Hintakehityksen osalta alueellinen kaksijakoisuus on edelleen voimistunut. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa hinnat nousevat, muualla maassa laskevat tai säilyvät ennallaan, he huomauttavat.
Asuntojen hintojen alueellinen moninaisuus on heidän mukaansa kuitenkin huomattavaa, ja merkittäviä eroja on esimerkiksi pääkaupunkiseudun alueiden tai kaupunkien osa-alueiden hintakehityksessä.
Vanhojen omakotitalojen osalta hintataso säilyy tai nousee vain isoissa kaupungeissa.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokrien kehitys puolestaan näyttäisi kirjoittajien mukaan aikaisempia vuosia tasaisemmalta maan eri osien välillä. Pääkaupunkiseudulla tosin vapaarahoitteisen vuokra-asunnon keskimääräinen neliövuokra on kaksinkertainen pienten kuntien vuokratasoon verrattuna.