Isännöintiliiton mukaan asunto-osakeyhtiölaki kaipaa muutosta, jotta taloyhtiöiden yhtiökokouksia voidaan tulevaisuudessa pitää kokonaisuudessaan etäyhteyksien avulla.
Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa, että yhtiökokous pitää järjestää aina myös fyysisesti, vaikka etäyhteydet olisivat käytössä. Jonkun osallistujista pitää siis olla läsnä varsinaisella kokouspaikalla, vaikka kaikki osallistuisivat kokoukseen etäyhteyksien avulla.
– Toivomme, että fyysistä kokoontumista ei tarvittaisi lainkaan, jos kokous halutaan järjestää kokonaan etäyhteyksien avulla. Asunto-osakeyhtiölaki kaipaa tältä osin muutosta, sillä sähköinen asiointi yleistyy kaikilla elämänaloilla, eivätkä asumisen asiat saa jäädä tässä kehityksessä jälkeen. Lisäksi etäyhtiökokoukset parantaisivat isännöintipalvelujen saatavuutta myös pienemmillä paikkakunnilla sijaitseville taloyhtiöille, toteaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius tiedotteessa.
Digitaalisuuden kehittämiseen tukea
Koronakriisin aiheuttama poikkeusaika nopeutti isännöintialan ja taloyhtiöiden digiloikkaa.
Isännöintiliitto on edistänyt voimakkaasti muun muassa etäkokouksien järjestämistä, mutta valtion tasolla digitaalisuuden merkitystä kiinteistö- ja rakennusalalla ei ole otettu liiton mukaan riittävästi huomioon.
Vaikka koronakriisi on vaikuttanut taloyhtiöasumiseen ja isännöintiin merkittävästi, loistaa isännöintiala poissaolollaan liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän väliraportissa.
Työryhmän tavoite on arvioida koronan aiheuttamia uusia digitaalisia toimintamalleja eri aloilla ja suunnitella, miten toimivat käytännöt vakiinnutetaan myös koronan jälkeiseen aikaan.
– Asumisessa tavoitellaan hiilineutraaliutta ja digitaalisia palveluita kaivataan lisää. Jotta näissä tavoitteissa onnistutaan, täytyy nyt opittujen digitaalisten käytäntöjen ja palveluiden kehittämistä edistää voimakkaasti jatkossakin, sanoo Isännöintiliiton digitaalisten kehityshankkeiden asiantuntija, kehityspäällikkö Ira Tenhunen.
Isännöintiliitto ehdottaa, että tukea digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämiseen annetaan etenkin pk-yrityksille, joilla ei ole omasta takaa riittävästi resursseja tai osaamista kehitystyöhön.