Suomalaisten pörssiyhtiöiden keväällä 2018 päättämät tänä vuonna maksettavat osingot ovat yhteensä 9,5 miljardia euroa, jossa on 22 prosenttia nousua kahden vuoden takaiseen verrattuna, käy ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta selvityksestä.
Selvityksen mukaan kymmenen vuoden takainen finanssikriisi aiheutti pitkällisen notkahduksen maksettuihin osinkoihin, ja vasta nyt osinkojen määrä saavuttaa finanssikriisiä edeltävän tason.
Yhtiökohtaiset erot ovat suuret. 25 pörssiyhtiötä, eli joka viides, ei maksa osinkoa lainkaan. Yhtiökohtainen maksetun osingon määrä vaihtelee 125 000 ja 1,441 miljardin euron välillä.
Viisi suurta yhtiötä eli 4 prosenttia yhtiöistä maksaa yli puolet koko osinkosummasta, kun taas pienet pörssiyhtiöt maksavat 1,3 prosenttia kaikista osingoista, vaikka pörssiyhtiöistä lähes puolet on pieniä.
– Julkisessa keskustelussa pörssiyhtiöt niputetaan yhdeksi ryhmäksi. Todellisuus on jotakin ihan muuta. Kansainvälisen tason suuryrityksiä on kourallinen, mistä kertoo se, että 5 yhtiötä maksaa yli puolet osingoista ja suuret pörssiyhtiöt yli 90 prosenttia, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.
Osingot hyödyttävät yhteiskuntaa monella tavalla. Suurimpana yksittäisenä pörssiyhtiöiden omistajana valtio on suurin osingonsaaja. Eläkeyhtiöiden saamilla osingoilla on suuri merkitys eläketurvamme rahoituksessa. Säätiöiden kautta osingot tukevat tiedettä ja kulttuuria. Myös ammattiliitoilla on merkittävää osakeomistusta.
– Pörssiyhtiöihin kohdistuvaa negatiivista julkisuutta voisi keventää se, että omistajat ja verottaja kertoisivat avoimemmin pörssiomistuksen merkityksestä, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Linnainmaan mukaan suurten pörssiyhtiöiden pääkonttorien houkutteleminen Suomeen lisäisi valtion verotuloja, sillä osinkojen lähdeverot maksetaan siihen maahan, jossa pääkonttori sijaitsee.