Kuusi kymmenestä (60 prosenttia) suomalaisesta pelkää, että yhteiskuntarauha on rikkoontumassa ja maassamme alkaa syntyä levottomuuksia, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kevään 2026 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vastausten mukaan taustalla on kasvava huoli työttömyydestä.
– Suomalaisten arvio maan suunnasta on synkentynyt selvästi. Hallituksen kannalta erityisen huomionarvoista on, että usko oikeaan suuntaan horjuu nyt myös kokoomuksen äänestäjissä. Työttömyys ja kokemus pienituloisten aseman kohtuuttomasta heikentämisestä näyttävät painavan vahvasti kansalaisten arvioita, toteaa analyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Aiemmin tehdyn vastaavanlaisen EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö vasemmistolaisista olisi valmis jopa kansalaistottelemattomuuteen ja lain rikkomiseen, jos sillä tavoiteltavat asiat koetaan tarpeeksi tärkeiksi. Oikeistolaisten vastaajien keskuudessa lain rikkomiseen suhtauduttiin kielteisemmin.
Kansalaisten näkemykset synkentyneet
Kyselyn vastausten mukaan yli kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi Suomen olevan menossa väärään suuntaan. Vain 14 prosenttia suomalaisista katsoo asioiden olevan maassamme menossa oikeaan suuntaan, kun vääränä suuntaa pitää 69 prosenttia.
Syksyyn 2025 verrattuna arviot oikeasta suunnasta ovat vähentyneet kuudella prosenttiyksiköllä.
Merkittävin muutos näkyy kokoomuksen äänestäjissä. Syksyllä 2025 vielä 62 prosenttia kokoomuksen kannattajista arvioi Suomen olevan menossa oikeaan suuntaan. Nyt tätä mieltä on enää kolmasosa (33 prosenttia) puolueen kannattajista.
Perussuomalaisten äänestäjistä maan oikeaan suuntaan uskoo hieman suurempi osuus, 40 prosenttia.
Suurten oppositiopuolueiden äänestäjissä arviot väärästä suunnasta dominoivat. Vasemmistoliiton äänestäjistä 94 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 87 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 84 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 67 prosenttia katsoo Suomen olevan menossa väärään suuntaan.
Nämä aiheuttavat eniten tyytymättömyyttä
Tyytymättömyyden taustalla näkyvät etenkin työttömyys ja pienituloisiin kohdistuneet leikkaukset. Menoleikkausten taustalla on julkisen talouden velkaantuminen, joka kiihtyi etenkin 2020-luvun alussa Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella.
Reilu puolet suomalaisista (52 prosenttia) arvioi, että tukien varassa elävien elämisen edellytyksiä on viime vuosina kurjistettu jo kohtuuttomasti. Eri mieltä on 28 prosenttia.
Selvä enemmistö suomalaisista (63 prosenttia) katsoo, ettei maamme poliittisilla päättäjillä ole todellista tahtoa työttömyyden alentamiseksi.
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin verkossa 31. maaliskuuta – 13. huhtikuuta 2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien ahvenanmaalaiset.
LUE MYÖS:
Enemmistö vasemmistolaisista hyväksyy lain rikkomisen, jos asia on tarpeeksi tärkeä