Suomessa maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on alhaisempi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomistin Sanna Kurrosen mukaan heikko työllisyysaste heikentää maahanmuuttajanaisten integroitumista yhteiskuntaan ja rapauttaa julkisen talouden kantokykyä.
– Mikä pahinta, heikko työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin heidän lapsilleen, Sanna Kurronen kirjoittaa EVA arviossa Maahanmuuttajanaisten loukku.
Maahanmuuttajanaisilla työllisyysaste jää 25–39-vuotiaiden ikäryhmässä paljon muita naisia alhaisemmaksi, noin 50 prosenttiin.
– Suomen passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki näyttäisivät olevan syitä maahanmuuttajanaisten erityisen heikolle työllisyydelle verrattuna muihin Pohjoismaihin, Kurronen toteaa.
Hänen mukaansa erityisen ongelmallinen maahanmuuttajanaisten kohdalla on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Pohjoismaisissa verrokkimaissa yhtä pitkää hoitovapaata ei ole.
Maahanmuuttajat käyttävät kotihoidontukea kantaväestöä useammin ja pidempään.
Hälyttäviä merkkejä nähtävissä
Kurrosen mukaan äidin työmarkkina-asema vaikuttaa tutkitusti lasten menestykseen koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Yhteys on erityisen vahva maahanmuuttajilla, varsinkin äidin asema vaikuttaa tyttären menestykseen.
Tutkimustieto toisen polven maahanmuuttajista, eli maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä lapsista, on vielä vähäistä. Kurrosen mukaan hälyttäviä merkkejä on kuitenkin nähtävissä. PISA-tutkimuksen mukaan ero maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten ja kantasuomalaisten välillä matematiikan osaamisessa on OECD-maiden suurin.
OECD:n mukaan kantasuomalaisista 96 prosenttia pääsee peruskoulun jälkeen 16–17-vuotiaana kiinni toisen asteen opintoihin, Suomessa syntyneistä maahanmuuttajien lapsista vain 87 prosenttia. Sama kehitys jatkuu työelämässä.
OECD:n mukaan äidin työmarkkina-asema vaikuttaa voimakkaasti erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien Euroopassa syntyneiden tyttärien työllisyyteen. Työssäkäyvä äiti nostaa tyttären työllisyysastetta peräti 16 prosenttiyksikköä verrattuna kokoaikaisen kotiäidin tyttäreen.
Nykyisin joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy ulkomailla syntyneelle äidille.
Lisää koulutusta ja palkkatukea
Kurrosen mukaan kotihoidontuen poiston lisäksi myös muita keinoja maahanmuuttajanaisten työllisyyden kohentamiseksi on syytä käyttää.
Esimerkiksi kotouttamissuunnitelman on osoitettu kohentavan maahanmuuttajien lasten opintomenestystä. Kotouttamisessa voitaisiin ohjata naisia nykyistä vahvemmin työelämään. Koulutuksen lisääminen voisi helpottaa heikoimmassa asemassa olevien, esimerkiksi kielitaidottomien ja kouluttamattomien maahanmuuttajien työllistymistä. Myös yksityisen sektorin palkkatuki on tutkimuksissa todettu toimivaksi työllisyystoimeksi maahanmuuttajien kohdalla.
– Suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että kaikki työkykyiset aikuiset käyvät töissä. Maahanmuuttajat eivät voi olla poikkeus, Kurronen linjaa.
Hänen mukaansa maahanmuuttajien työllisyyden nostaminen on erityisen tärkeää, sillä työssäkäynti lisää osallisuutta, parantaa integroitumista yhteiskuntaan ja kohentaa myös heidän lastensa tulevaa sosioekonomista asemaa.