Yhteentoimimattomuus on kivi digitalisaatiolle

BLOGI

Suomessa on perinteisesti rakennettu palveluja itsenäisesti.
Picture of Pekka Rehn
Pekka Rehn
Pekka Rehnin leipätyötä on asiakaslähtöisyyden edistäminen digitalisointia hyödyntäen. Hän on myös kuntapoliitikko ja toimii VRK:n asiakasjohtajana
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Näin on ollut myös julkisella sektorilla. Olemme toki saaneet nauttia hyvistä palveluista, mutta jotain on puuttunut ─ yhteentoimivuus. Törmäämme yhä tilanteisiin, joissa olemassa olevat tiedot eivät kohtaa käyttäjää palvelutilanteessa ja itsestään selviä perustietoja kysellään harva se päivä ─ kaikkia käytettävissä olevia tietoja ei ole hyödynnetty. Näin on maassa, jossa teknologia on ollut maailmanluokkaa koko digitaalisen ajan, osaaminen on kovaa ja lähes kaikki rekisteröitävissä oleva tieto on rekisteröity ja tarkasti.

Palvelualustat ja rajapinnat ovat lääke tähän vaivaan. Julkisissa palveluissa ei ollut digitalisaation alussa valmiita ja heti toteutukseen otettavia yhteisiä palveluja. Nyt on! Suomi.fi-palvelukokonaisuus kokoaa esimerkiksi perusrekisteritiedot, palvelujen löytämistä auttavat metatiedot, hyvät käytänteet (joita toki monilla toimijoilla jo on ennestään, mutta ei kaikilla), keskitetyn tunnistamisen, toisen puolesta valtuuttamisen jne.

Kun käytetään yhteisiä alustapalveluja ei kaikesta voi päättää itse. Hyödyt tulevat palvelun laatuna ja kehittämisen nopeutena.

Mietitäänpä motivaation vuoksi kuitenkin hetki esimerkiksi pankkimaailmaa. Kun verkkopankkeja kehitettiin, Suomessa oli jo varsin hyvin standardoitu pankkimaailma tiedonsiirtoformaatteineen suuryritysten ja pankkien omaa toimintaa palvelemassa. Oli kansallisesti sovitut viitenumerokäytännöt, joilla hyötyjä saivat niin myyjän kuin myös ostajan reskontrat. Ihan kaikkea ei kuitenkaan saatu, sillä yhteisiin asioihin pystyi vaikuttamaan vain sopimalla niistä yhdessä muiden kanssa. Sen sijaan kukin pankki rakensi pankkikohtaiset palvelut juuri omalta kannaltaan parhaiksi. Asiakkaiden kannalta kokonaisuus toimi heti ensi metreillä ja menestys oli taattu. Kun asiakkaat ottivat palvelun nälkäisinä käyttöön, olivat digitalisaation hyödyt nopeasti kaikkien ulosmitattavissa.

Kun olet esimerkiksi kunnassa päättäjänä kirittämässä kehitystä, varmista, että kunta keskittää innovatiivisuuden ja investoidut varat sen oman palvelun erinomaisuuteen. Tämä onnistuu, kun kunta käyttää samalla alustapalveluja kuten tunnistamista, tuotteistettuja rekisteritietoja ja ottaa laajasti käyttöön valtuutuspalvelun, jonka avulla esimerkiksi läheiset voivat hoitaa asioinnin digitaidottoman vanhemman henkilön puolesta.

Suomalaisen yhteiskunnan perinteinen alusta – kaikki se hyvä joka toimi jo paperiaikana – on ollut todella hyvä monella alueella ja myös digitalisaatiossa, mutta paljon on vielä tehtävää – laitetaan seuraavaksi yhdessä yhteentoimivuus kuntoon.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)