”Yhdysvallat on meidän takuumme nyt”

Kansanedustajan mielestä Nato-jäsenyyden tärkein merkitys on lopulta pääsy USA:n liittolaiseksi.
180 amerikkalaista sotilasta osallistui kesäkuussa maavoimien harjoitukseen Suomessa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
180 amerikkalaista sotilasta osallistui kesäkuussa maavoimien harjoitukseen Suomessa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Eduskunnan puolustusvaliokuntaan kuuluvan kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan Suomen rooli Natossa tulee olemaan merkittävä Itämeren alueen – ”tulevaisuudessa tietyllä tavalla Naton sisämeren” – ja arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa ja valvonnassa.

Heinonen puhui eduskunnassa, jonka täysistunnossa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelu Suomen Nato-sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo 16 vuotta, eli kauan ennen kuin siitä tuli suosittua. Olen onnellinen, että se on tänään suosittua ja laajasti – hyvin yksimielisesti suomalaisten kannattamaa, Timo Heinonen sanoi.

– Me tulemme olemaan Natossa turvallisuutta lisäävä jäsenmaa. Emme turvallisuutta kuluttava. Mutta myös Nato-Suomessa keskeisin ja tärkein tehtävämme on puolustaa omaa isänmaatamme.

Kansanedustajan mukaan meidän tulee sitoutua jatkossakin käyttämään puolustukseemme vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa karkeasti viittä miljardia euroa.

– Meidän tulee mennä Natoon ilman ennakkoehtoja, kuten pääministeri Sanna Marinin hallitus on nyt päättänytkin. Kiitos tästä. Haluan myös kiittää valtiojohtoamme tämä hankkeen määrätietoisesta eteenpäin viemisestä tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla, Heinonen sanoi.

– Haluan myös kiittää teitä pääministeri Marin. Olen tyytyväisyydellä seurannut miten Natoon olette maatamme vieneet. Kiitos myös ulkoministeri Pekka Haavisto ja puolustusministeri (Antti) Kaikkonen. Esimerkillistä toimintaa.

Timo Heinosen mukaan nyt on on huolehdittava, ”että menemme kaikkiin pöytiin – mennään ytimeen. Kuten aikanaan EU:hunkin mennessä teimme”.

– Mennään kaikkiin niistä noin 700 työryhmästä mihin on järkevä mennä. Ollaan aktiivisia heti muun muassa NATOn puolustussuunnitteluprosessissa. Roolimme ja asemamme esimerkiksi komentorakenteessa, mutta myös johtamisrakenteessa, selviää vasta varsinaisen jäsenyyden myötä ja myös se miten Suomen ja Ruotsin jäsenyys näihin vaikuttaa.

Naton pysyvää tukikohtaa ei Suomeen ole näillä näkymin tulossa. Jos sellainen kuitenkin katsottaisiin järkeväksi ja tärkeäksi, niin Suomen ei pidä tästäkään Heinosen mukaan kieltäytyä.

Poimintoja videosisällöistämme

– On tärkeä myös todeta, että ydinaseita ei olla sijoittamassa Suomeen – emme niitä ole tänne pyytämässä eikä niitä itse asiassa kukaan tänne ole työntämässäkään, mutta oleellista on ymmärtää se, että ydinasepelote on kuitenkin Naton turvan perusta.

Kansanedustajan mukaan Suomeen voisi tulla jonkinlainen Naton arktisen sodankäynnin osaamiskeskus tai pohjoisen alueen maasodankäynnin esikuntatoiminnot.

– Kokoomuksen tavoite on, että ensi hallituskaudella otettaisiin käyttöön myös yleiset kutsunnat koko ikäluokalle. On hyvä kertoa koko ikäluokalle mahdollisuuksista ja pienenevien ikäluokkien aikana me tarvitsemme kaikki motivoituneimmat nuoret miehet ja naiset isänmaan palvelukseen. Itse myös kehittäisin siviilipalvelusta kokonaisturvallisuutta palvelevaksi palvelukseksi, Heinonen sanoi.

Kansanedustajan mukaan ”Nato-jäsenyyden tärkein merkitys on lopulta se, että pääsemme Yhdysvaltain liittolaiseksi”.

– Nato-jäsenyys tulee korostamaan entisestään maamme ulkopolitiikassa transatlanttista suhdetta. Yhdysvallat itse asiassa on meidän takuumme myös nyt, kun vielä odotamme Unkarin ja Turkin ratifiointeja. Toivon, että nämä maat nyt ymmärtävät tilanteen ja tekevät välttämättömän nopeasti, Heinonen toivoi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hänen mukaansa eduskunnan ei pitäisi jäädä odottelemaan tätä.

– Eduskunnan tulee tämä oma osansa hoitaa valiokunnissa ja myös täysistunnossa kuntoon – tarvittavaan äänestykseen asti – niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän jälkeen asiakirja odottaisi tasavallan presidentti Niinistön pöydällä nuo puuttuvat ratifioinnit ja sen jälkeen presidentti voisi viivytyksettä sopimuksen allekirjoittaa ja toimittaa sen eteenpäin.

Mainos