Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut toivovansa sopimusta Iranin kanssa vihollisuuksien lopettamiseksi. Samaan aikaan tuhannet Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat ovat matkalla Persianlahdelle.
Yhdysvallat pohtii Iranille kuuluvan pienen Khargin saaren valtaamista. Saari on noin 20 neliökilometrin kokoinen ja sijaitsee vajaan 30 kilometrin päässä mantereesta Iranin ohjusten, droonien ja tykistön kantaman päässä.
Saarella lastataan tankkereihin 90 prosenttia Iranin öljystä. Saaren valtaaminen voisi olla Yhdysvaltain keino lisätä painetta Iranin hallintoa kohtaan sodan eskaloituessa.
Financial Times pohtii artikkelissaan, miten saari voitaisiin vallata ja esittää yhden mahdollisen skenaarion, joka voisi tulevina viikkoina toteutua:
Amerikkalaisjoukot lähestyvät Khargin saarta lentäen matalalla tiltrotor-koneilla ja helikoptereilla. Laskeuduttuaan ne hajaantuvat saaren alueelle ollen kaiken aikaa iranilaisten tulituksen kohteena. Joukot pysyttelevät lähellä saaren öljyinfrastruktuuria saadakseen suojaa ja asettavat Iranin hallinnon poikkeuksellisen ongelman eteen: tuhotako öljylaitokset, jotta amerikkalaiset eivät pääse käsiksi niihin vai pidättäytyäkö tuhoamasta niitä, jolloin USA voisi ottaa haltuunsa maan taloudellisen selkärangan, FT hahmottelee mahdollista tapahtumien kulkua.
Khargin saaren valtaaminen antaisi Yhdysvalloille käytännössä täyden hallinnan Iranin öljynvientiin mahdollistaen Iranin öljytulojen katkaisemisen ilman infrastruktuurin tuhoamista ja kansainvälisten öljymarkkinoiden kaaosta.
Se antaisi Yhdysvalloille myös neuvotteluvaltin, jos Irania yritettäisiin painostaa avaamaan uudelleen Hormuzinsalmi.
Asiantuntijat pitävät maajoukkojen lähettämistä Iraniin suurena eskalaationa, joka altistaisi amerikkalaisjoukot tappioille ja voisi vetää ne pitkäkestoiseen konfliktiin.
Yhdysvaltain asevoimien sotatoimialueen päämajan entinen tiedustelujohtaja Karen Gibson arvioi FT:lle, että Yhdysvallat kykenee sotilaallisesti valtaamaan Khargin saaren, mutta haaste ei ole vain sen haltuunotto vaan sen hallussa pitäminen jatkuvan paineen alla.
Hänen mukaansa suuri osa nyt Iranin mantereelle kohdistuvasta sotilaallisesta voimasta voitaisiin ohjata tukemaan operaatiota, kun joukkojen suojaamisesta tulisi Yhdysvaltain armeijan tärkein prioriteetti.
Puolustusministeriö Pentagon on lähettämässä tuhansia sotilaita 82. maahanlaskudivisioonasta, armeijan eliittilaskuvarjojääkäreistä, jotka voidaan siirtää alueelle 18 tunnissa.
Alueelle lähetetään myös kaksi merijalkaväen taisteluosastoa (MEU, Marine Expeditionary Unit), joista kummassakin on noin 2200 merijalkaväen sotilasta.
Puolustusministeriö on myös määrännyt Boxer-maihinnousuosaston siirtymään alueelle. Osastossa on kolme alusta USS Boxerin johdolla. Sen saapuminen alueelle kestää kolmesta neljään viikkoa.
Yhdysvaltain joukot ovat jo iskeneet Khargin saarella yli 90 sotilaskohteeseen, esimerkiksi merimiinavarastoihin ja ohjusbunkkereihin. Asiantuntijoiden mukaan iskut voivat olla operaation ensimmäinen vaihe eli taistelukentän valmistelua.
Yhden merijalkaväen taisteluosaston arvioidaan riittävän saaren valtaamiseen ja hallintaan.
– Tämä on klassinen merijalkaväen operaatio. Tätä varten merijalkaväki on olemassa, Gibson arvioi FT:lle.
Eläkkeellä oleva amiraali James Stavridis arvioi, että Yhdysvaltain joukot voisivat pitää saaren hallussa, kunhan ilma- ja meriylivoima säilyy miehittäjällä.
– Tämä ei ole mittakaavaltaan kuten toisen maailmansodan Okinawan tai Iwo Jiman taistelut, Stavridis huomauttaa FT:lle.
Yhdysvallat ei ole tehnyt suurta maihinnousuhyökkäystä voimakkaan tulituksen alla sitten Okinawan taistelun vuonna 1945. Vuoden 2003 Irakin sodassa maihinnousujoukot valtasivat Al Faw’n öljyterminaalit mutta kohtasivat vain vähäistä vastarintaa.